Tiistaina julkistetun budjettiehdotuksen yhteisöveron kevennykselle on perustettu oma erillisyksikkö, jonka tehtävänä on seurata, kuinka kiitollisia yritykset ovat saamastaan veroalennuksesta. Valtiovarainministeriön alainen Yritysvastaanottavuuden seurantayksikkö aloitti toimintansa samana päivänä, jona budjettiehdotus esiteltiin, ja sen ensimmäinen väliraportti on luvattu syyskuun budjettineuvotteluihin mennessä.
"Veronalennus on merkittävä panostus, ja on tärkeää, että se myös huomataan", sanoo yksikön johtajaksi nimitetty Antero Kiitosmittari. "Emme voi jättää kiitollisuuden syntymistä sattuman varaan. Sille tarvitaan mittari, tavoitetaso ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä."
Kiitollisuusindeksi rakentuu kolmesta osa-alueesta
Yksikön kehittämä kiitollisuusindeksi koostuu Kiitosmittarin mukaan kolmesta osatekijästä: julkilausutusta kiitollisuudesta tiedotteissa, toimitusjohtajien haastattelulausuntojen sävystä sekä niin sanotusta hiljaisesta kiitollisuudesta, jota mitataan sillä, kuinka moni yritys jättää kommentoimatta veronalennusta kielteiseen sävyyn. Viimeksi mainittu osa-alue painaa indeksissä yksikön sisäisen ohjeistuksen mukaan yli puolet kokonaispisteistä.
"Hiljaisuus on usein vahvin kiitollisuuden muoto", Kiitosmittari selventää. "Yritys, joka ei sano mitään, on todennäköisesti liian liikuttunut sanoakseen mitään."
Yksikkö on jo ehtinyt julkaista ensimmäisen toimialakohtaisen vertailunsa. Siinä parhaat pisteet sai rakennusalan etujärjestö, joka mainitsi veronalennuksen tiedotteessaan "myönteisenä signaalina" ilman tarkempaa erittelyä. Heikoimmat pisteet puolestaan sai yritys, jonka toimitusjohtaja kommentoi lehtihaastattelussa alennuksen olevan "ihan kiva mutta ei ratkaiseva". Yksikkö on kutsunut kyseisen yrityksen edustajat erilliseen keskustelutilaisuuteen "väärinymmärrysten selvittämiseksi".
Sote-järjestöjen leikkauksille ei vastaavaa mittaria
Samassa budjettiehdotuksessa esitetyille sote-järjestöjen rahoitusleikkauksille ei ministeriön mukaan ole tarkoitus perustaa vastaavaa seurantayksikköä, koska leikkausten vastaanottamista ei ministeriön sisäisen arvion mukaan ole "tarkoituksenmukaista mitata samalla tavalla". Asiaa kommentoinut ministeriön viestintäasiantuntija Leena Sopeutus kertoo, että järjestöjen reaktioita seurataan kylläkin, mutta toisenlaisella, huomattavasti suppeammalla lomakkeella.
"Kyse on erilaisista kohderyhmistä", Sopeutus toteaa. "Yritysten kiitollisuus on strategisesti tärkeä mittari, koska se kertoo elinkeinoelämän luottamuksesta. Järjestöjen osalta riittää, että tiedämme, ovatko ne edelleen olemassa ensi vuonna."
Opposition kritisoitua budjettiehdotusta kokonaisuutena kohtuuttomaksi, Kiitosmittari sanoo ymmärtävänsä huolen mutta muistuttaa, ettei yksikön tehtävänä ole arvioida politiikan sisältöä, vaan ainoastaan mitata, kuinka hyvin se otetaan vastaan. "Emme ota kantaa siihen, onko alennus oikein mitoitettu", hän sanoo. "Me vain varmistamme, ettei kukaan jää ilman kiitosta, joka hänelle kuuluu."
Yksikkö laajenee syksyllä
Kiitosmittari kertoo, että yksikkö palkkaa syksyllä lisää henkilöstöä, koska kiitollisuuden mittaaminen on osoittautunut odotettua työläämmäksi. Erityisesti hankalaksi on osoittautunut niin sanottujen sekaviestien tulkinta, joissa yritys kiittää veronalennuksesta mutta mainitsee samassa yhteydessä myös muita, vähemmän mieluisia budjettikirjauksia.
"Tällaiset tapaukset joudutaan käsittelemään manuaalisesti", Kiitosmittari sanoo. "On tärkeää erottaa aito kiitollisuus kohteliaisuudesta, joka on vain kiitollisuuden ohut kuori. Se on hidasta työtä, mutta joku sen on tehtävä."
Yksikkö julkaisee ensimmäisen virallisen kiitollisuusraporttinsa budjettiriihen yhteydessä syyskuussa. Kiitosmittarin mukaan tavoitteena on, että indeksi vakiintuu pysyväksi osaksi budjettiprosessia jo ensi vuonna.
