Torstaina kello 14.15 Euroopan keskuspankki ilmoitti nostavansa ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Luku on täsmälleen sama kaikkialla, missä siitä puhutaan, mutta sen jälkeen kun se on kulkenut viiden eri tahon suun kautta, se ei enää tarkoita samaa asiaa kahdessakaan lauseessa.

Pankin oma tiedote kutsuu koronnostoa "maltilliseksi tarkistukseksi", ja pankin pääekonomisti Antero Ohjauskoski korostaa haastattelussa, ettei 0,25 prosenttiyksikköä ole "iso luku eikä pieni luku, vaan oikea luku juuri tälle hetkelle". Kun toimittaja kysyy, mihin arvio oikeasta hetkestä perustuu, Ohjauskoski toteaa, että "luku puhuu puolestaan", tarkentamatta, mitä se tarkalleen sanoo.

Sama luku, viisi puhujaa

Asuntovelallisten etujärjestön tiedotteessa sama 0,25 prosenttiyksikköä on "kolmas korotus samaan kotitalouteen kahdeksassa kuukaudessa" – luku, joka lasketaan yhteen edellisten korotusten kanssa, jolloin se kasvaa mutta ei enää ole se sama luku, josta pankki puhui. Isännöitsijä Tuula Rannikko puolestaan muuntaa luvun suoraan taloyhtiön lainanhoitovastikkeeseen ja kirjoittaa asukkaille lähettämässään viestissä, että "0,25 prosenttiyksikköä tarkoittaa meillä 6,40 euroa neliöltä vuodessa", pyöristäen arvion sentin tarkkuudella, jotta kukaan ei voisi väittää sitä epätarkaksi.

Eläkevakuutusyhtiön sijoitusjohtaja sen sijaan kutsuu samaa lukua "pitkään odotetuksi normalisaatioksi" ja huomauttaa, että 0,25 prosenttiyksikköä on "täsmälleen se verran, jolla korkosalkun tuotto-odotus paranee ilman että osakepainoa tarvitsee muuttaa" – lause, jonka hän toistaa sanasta sanaan kolmessa eri haastattelussa saman päivän aikana.

Ruokakaupan kassalla työskentelevä Jani Kortelainen kuulee illalla radiosta, että korko nousi 0,25 prosenttiyksikköä, ja toteaa työkaverilleen, ettei osaa sanoa, onko se paljon vai vähän, koska ei ole koskaan nähnyt lukua ilman jotakuta selittämässä sitä ensin. "Eilen joku sanoi, että se on vain kahvikupillisen verran kuukaudessa. Tänään joku toinen sanoi, että se on kuin ottaisi toisen loman pois. En tiedä kumpaa uskoa, koska en ole laskenut kumpaakaan itse."

Yksi luku, ei yhtä totuutta

Talousmedian graafikot ovat julkaisseet päivän aikana ainakin neljä erilaista kaaviota, joissa kaikissa esiintyy sama 0,25 prosenttiyksikköä, mutta eri mittakaavassa: yhdessä se on tuskin havaittava piikki pitkän aikavälin käyrässä, toisessa se täyttää koko kaavion korkeuden, koska pystyakseli alkaa luvusta 3,50. Kumpikaan kaavio ei ole virheellinen, mikä on Ohjauskosken mukaan koko asian ydin. "Data on aina sama. Se, miltä se näyttää, riippuu siitä, mistä kohtaa asteikko aloitetaan – ja se on jokaisen oma valinta."

Ohjauskoski itse ei ota kantaa siihen, kumman kaavion pitäisi olla se, jonka kansalainen näkee ensin. Hän toteaa vain, että pankki "julkaisee luvun, ei tulkintaa", ja pitää tervetulleena sitä, että luku herättää keskustelua, kunhan keskustelu ei johda siihen, että joku alkaa kyseenalaistaa itse lukua, joka hänen mukaansa on "kiistaton, toisin kuin kaikki sen ympärille rakennettu".

Kortelainen puolestaan aikoo seuraavan koronnoston kohdalla tehdä toisin: hän aikoo laskea vaikutuksen itse, paperilla, ennen kuin kuulee kenenkään muun tulkinnan siitä. "Sitten tiedän ainakin, mistä oma lukuni on peräisin, vaikka se olisikin väärä."