Valtiollinen arkistolaitos ilmoitti viikolla rajoittavansa Venäjä-aiheisen tutkimusaineiston käyttöä vuoteen 9999 asti. Päätöksen taustalla on laitoksen mukaan huolellinen harkinta: aiempi ehdotus, jonka mukaan aineisto olisi avattu jo vuonna 2500, hylättiin liian kevytkätisenä.
"Kun asiaa aletaan pohtia kunnolla, huomaa nopeasti, ettei kukaan pysty takaamaan, että maailmantilanne on vuonna 2500 sellainen, ettei aineiston avaaminen aiheuttaisi mitään ongelmia", sanoo arkistolaitoksen pääjohtaja Reijo Vaskiluoto. "Neljän numeron aikaväli tuntui ensin ylimitoitetulta. Sitten tajusimme, että se on itse asiassa ainoa aikaväli, jonka kohdalla kukaan ei voi väittää meidän hätiköineen."
Perustelu, joka ei pääty
Tutkijat, joita päätös koskee suoraan, ovat pyytäneet arkistolaitokselta kirjallista perustelua. Vastauksena on toistaiseksi tullut kolmesivuinen muistio, jossa käydään läpi, miksi mikään aiemmin harkituista vuosiluvuista ei olisi ollut riittävän turvallinen. Vuosi 2100 hylättiin, koska "sata vuotta kuulostaa mielivaltaiselta pyöristykseltä". Vuosi 3000 hylättiin, koska se "toistaa saman ongelman kolminkertaisena". Lopulta päädyttiin lukuun, jota muistion mukaan "ei voi enää perustellusti pitää liian aikaisena mistään näkökulmasta".
Historian dosentti Liisa Kannisto pyysi laitokselta tarkennusta siihen, mihin arvioon vuosiluku 9999 tarkalleen perustuu. Vastauksena hän sai kutsun laitoksen sisäiseen aikatauluseminaariin, joka pidetään "lähivuosina, kunhan sopiva ajankohta löytyy". "Aloin epäillä, että kyse ei ole aikataulusta vaan aikataulun välttelystä", Kannisto sanoo. "Jokainen ehdotettu vuosi on hylätty samalla perusteella kuin edellinen, ja lopputulos on luku, jota kukaan ei enää joudu perustelemaan, koska kukaan ei ole sitä kokemassa."
Arkiston mukaan kyse on huolellisuudesta, ei varovaisuudesta
Vaskiluoto kiistää, että päätöksessä olisi kyse itsesensuurista. Hänen mukaansa termi on harhaanjohtava, koska sensuuri edellyttäisi jonkinlaista arviota siitä, mitä ollaan sensuroimassa. "Meillä ei ole mitään arviota. Emme ole edes lukeneet aineistoa uudelleen sen jälkeen, kun päätimme, ettemme lue sitä. Se on juuri se puolueettomuus, johon pyrimme."
Kysyttäessä, eikö vuosiluvun 9999 valinta itsessään ole jo kannanotto siitä, että aineisto on jollain tapaa ongelmallista, Vaskiluoto vastaa pitkän tauon jälkeen: "Se on kannanotto siihen, että emme halua olla se sukupolvi, joka teki asiasta päätöksen liian aikaisin." Hän ei osaa sanoa, mikä sukupolvi sen sijaan tekisi päätöksen ajallaan.
Arkistolaitoksen viestintäyksikkö on lisännyt tiedotteen loppuun huomautuksen, jonka mukaan rajoitusta "tarkastellaan tarvittaessa uudelleen", jos toimintaympäristössä tapahtuu olennaisia muutoksia ennen vuotta 9999. Kannisto sanoo lukeneensa lauseen kolmesti eikä ole vieläkään varma, onko se lupaus vai varoitus.
Yksi tutkijoista, arkistoneuvos evp. Pertti Halttunen, jäi eläkkeelle viime vuonna ja sanoo suhtautuvansa asiaan nykyään käytännönläheisesti. "En enää odota pääseväni näkemään sitä aineistoa. Mutta laitan siitä huolimatta tutkimuslupahakemuksen vireille. Joku jälkeeni voi jatkaa hakemuksen käsittelyä, ja sekin on jo tavallaan osa arkistotyötä."