Tuore arvio kotitalouksien finanssivarallisuuden kasvusta ja velkojen vähenemisestä on niin hyvä uutinen, ettei yksikään yksittäinen suomalainen ole vielä tunnistanut sitä omakseen. Ilmiö on osoittautunut niin sitkeäksi, että sille on perustettu oma tutkimusyksikkö selvittämään, miksi tilasto ja tunne eivät koskaan kohtaa.
"Tilasto ja tunne ovat kaksi eri asiaa, ja meidän tehtävämme on selvittää, miksi ne eivät koskaan tapaa toisiaan", sanoo erikoistutkija Reijo Kukkanen kolme viikkoa sitten Valtiovarainministeriön alaisuuteen perustetusta Vaurauskokemusyksiköstä. Yksikön tehtävänä on tutkia, miksi tilastollinen vaurastuminen ei siirry kansalaisten omakohtaiseen kokemukseen edes silloin, kun luvut ovat kiistattomat.
Yksikön ensimmäisten haastattelujen mukaan suomalaiset kokevat olonsa köyhemmäksi juuri sillä hetkellä, kun heille kerrotaan varallisuuden kasvaneen. "Se on käänteinen korrelaatio, jota emme osanneet odottaa edes pahimmissa skenaarioissa", Kukkanen sanoo. "Mitä useammin joku selittää minulle, että olen rikkaampi kuin luulen, sitä varmemmaksi käyn siitä, että joku muu tietää rahani paremmin kuin minä itse."
Velkojen katoaminen huomattiin vasta kuittien jälkeen
Yksikön mukaan ongelma juontaa siitä, että velkojen pieneneminen ja varallisuuden kasvu näkyvät ainoastaan tilastotaulukoissa, eivät kenenkään pankkitilillä havaittavana tunteena. Testiryhmälle näytettiin kaavio, jossa suomalaisten nettovarallisuus oli parantunut selvästi viiden vuoden aikana; yksikään koehenkilö ei tunnistanut kaaviosta omaa taloudellista tilannettaan.
"Yksi koehenkilö kysyi, oliko kaavio hänen naapuristaan", kertoo yksikön tutkimusavustaja Salla Perhoranta. "Kun kerroimme, että kaavio kuvaa koko kansaa keskimäärin, hän totesi, ettei ole koskaan tavannut tätä keskiarvoista suomalaista, mutta toivoisi tälle hyvää kesää."
Yksikkö on testannut myös vaihtoehtoista viestintätapaa, jossa sama tieto kerrotaan ilman sanaa "keskimäärin". Tulokset eivät parantuneet: kansalaiset kokivat olonsa yhtä vieraantuneiksi tilastosta, mutta nyt myös hieman petetyiksi.
Ratkaisuksi ehdotetaan henkilökohtaista vaurastumistodistusta
Vaurauskokemusyksikkö valmistelee parhaillaan pilottia, jossa jokainen suomalainen saisi kotiinsa henkilökohtaisen todistuksen omasta varallisuuden kasvustaan, virkamiehen allekirjoittamana. Kukkasen mukaan ajatuksena on, että virallinen paperi voisi tuntua uskottavammalta kuin kansallinen tilasto.
"Emme tiedä, toimiiko tämä, mutta ainakin kokeilu on halpa", Kukkanen sanoo. "Jos ihminen ei usko kansallista tilastoa, ehkä hän uskoo A4-arkkia, jossa lukee hänen oma nimensä."
Pilotin ensimmäinen koehenkilö, joka sai todistuksen varallisuutensa kasvusta viime viikolla, kertoi yksikölle tunteneensa hetken aidosti rikkaammaksi – tarkalleen siihen asti, kunnes hänen autonsa jäähdytysjärjestelmä hajosi samana iltapäivänä.
Yksikkö suunnittelee jatkotutkimusta, jossa selvitetään, voisiko sama todistus toimia myös käänteisesti: ilmoittamalla ihmisille etukäteen, että heidän autonsa on tilastollisesti todennäköistä hajota, jolloin varallisuuden kasvusta kertova uutinen ei tulisi enää yllätyksenä minkään korjauslaskun rinnalle.
