Hyvinvointialueet ovat toistuvasti ilmoittaneet haluavansa lisätä vanhusten yhteisöllistä asumista ja vähentää ympärivuorokautista hoivaa, koska yhteisöasuminen on sekä asukkaille mieluisampaa että alueille halvempaa. Käytännössä rakennushankkeet kuitenkin tyssäävät toistuvasti rahoitukseen. Lanttusanomat sai käsiinsä sisäisen ohjeen, jonka rahoituksesta vastaava Ikäasumisen rahoitusyksikkö on laatinut hakijoiden avuksi. Ohje on muotoiltu usein kysyttyjen kysymysten listaksi, ja sen neljästoista kohta selittää ilmiön tarkemmin kuin mikään lausunto tähän mennessä.
Kolmetoista ensimmäistä kysymystä etenevät normaalisti
Kysymykset yhdestä kolmeentoista muistuttavat tavanomaista rahoitushakuohjetta: ensin selvitetään hakijan kelpoisuus, sitten pyydetään alustava pohjapiirros, sen jälkeen arvio asukasmäärästä ja lopulta asukkaiden allekirjoittama sitoumus muuttaa taloon, joka ei vielä ole olemassa. Rahoitusyksikön kehityspäällikkö Aulis Kiertola kuvailee prosessia "tavanomaisen huolelliseksi", vaikka myöntää, että sitoumuksen pyytäminen asuntoon, jota ei ole rakennettu, on "joillekin hakijoille käsitteellisesti hankalaa selittää omille vanhemmilleen".
Kysymys yhdeksän vaatii hakijaa toimittamaan arvion siitä, kuinka moni ilmoittautuneista asukkaista on elossa hankkeen arvioituna valmistumisajankohtana. Kiertolan mukaan kohta lisättiin, koska "rahoituspäätöksen ja muuton välissä on aiemmin ollut yllättävän paljon aikaa", eikä yksikkö halua myöntää rahoitusta taloon, jonka alkuperäisistä asukkaista suuri osa on ehtinyt muuttaa jonnekin muualle, hoivan piiriin tai tilastoihin.
Kysymykset kymmenestä kolmeentoista käsittelevät teknisempiä yksityiskohtia: paloturvallisuussuunnitelman päivitysväliä, yhteiskeittiön neliömäärää suhteessa asukasmäärään ja sitä, kenen vastuulla on ilmoittaa, jos hankkeen nimi muuttuu kesken käsittelyn. Kiertola myöntää, että kohta kolmetoista on ohjeen harvoja, joita ei ole koskaan sovellettu käytännössä, koska yksikään hakemus ei ole edennyt sinne asti ilman, että jokin aiempi kohta olisi jo vanhentunut.
Neljästoista kysymys ei etene mihinkään
Neljästoista kohta poikkeaa muista. Siinä hakijaa pyydetään vahvistamaan, että kaikki edelliset kolmetoista kohtaa ovat yhä ajan tasalla – ja jos jokin niistä on muuttunut hakemuksen käsittelyn aikana, ohjeistus on palata kysymykseen yksi ja aloittaa alusta. Koska käsittely kestää rahoitusyksikön oman tilaston mukaan keskimäärin yhdeksän kuukautta, ja asukasluettelo, pohjapiirros tai kunnan kaavatilanne ehtivät lähes aina muuttua sinä aikana, hakemus palautuu alkuun säännönmukaisesti eikä poikkeuksena.
Kiertola ei pidä tätä suunnitteluvirheenä. "Kyse on laadunvarmistuksesta. Emme voi myöntää rahaa tiedoille, jotka eivät enää pidä paikkaansa", hän sanoo ja lisää, ettei yksikkö ole toistaiseksi harkinnut, mitä tapahtuisi, jos mikään ei ehtisi muuttua yhdeksän kuukauden aikana – tilannetta ei ole vielä esiintynyt.
Rahoitusyksikön omassa vuosikertomuksessa silmukkaa ei mainita ongelmana vaan prosessin vakautena: kertomuksen mukaan "hakemusten sisältö on käsittelyn aikana johdonmukaisesti tarkentunut", mikä pitää paikkansa siinä mielessä, että jokainen uusi kierros lisää hakemukseen yhden päivätyn liitteen edellisen tilalle. Kiertola huomauttaa, ettei kukaan ole vielä valittanut virallisesti, koska valituslomakkeessa kysytään ensimmäisenä hakemusnumeroa, ja moni hakemus on ehtinyt saada uuden numeron kierrosten välissä.
Yksi yhdistys pääsi kysymykseen 14 kolmesti
Eräs eteläsuomalainen senioriasumisyhdistys ehti kiertää silmukan läpi kolme kertaa neljäntoista kuukauden aikana. Yhdistyksen puheenjohtaja kertoo, että toisella kierroksella hakemus kaatui, koska yksi alkuperäisistä kymmenestä sitoutuneesta asukkaasta oli muuttanut mielensä asuinpaikan suhteen, ja kolmannella kierroksella siihen, että kunnan kaavamerkintä oli ehtinyt tarkentua sillä välin. "Emme enää päivitä pohjapiirrosta ennen kuin tiedämme, ettei mikään muu ehdi muuttua samalla viikolla", hän toteaa.
Yhdistyksen jäsenistä vanhin, alun perin hankkeen ensimmäisten allekirjoittajien joukossa ollut mies, täyttää tänä syksynä 91 vuotta. Hän ei ole enää hakemuksessa mukana asukkaana – ei siksi, että olisi vetäytynyt, vaan koska kohta yhdeksän vaati poistamaan hänet listalta laskennallisen todennäköisyyden perusteella. Puheenjohtaja sanoo asian tulleen esiin vasta, kun mies itse kysyi kokouksessa, miksei hänen nimeään enää lukenut liitteessä.
Yhdistys on nyt neljännellä kierroksellaan. Puheenjohtajan mukaan tavoitteena ei enää ole päästä kysymyksen 14 ohi ensimmäisellä yrityksellä, vaan kerätä tarpeeksi kokemusta siitä, mitkä kohdat ehtivät muuttua missäkin vaiheessa – jotta seuraava hakemus voitaisiin jättää juuri ennen kuin jokin niistä taas vanhenee. Kukaan yhdistyksessä ei osaa sanoa, onko tällainen ajoitus ylipäätään mahdollista, mutta harjoitusta siihen kertyy koko ajan lisää.