Suomalainen palkansaaja pyörittelee työpäivän aikana peukaloitaan keskimäärin 41 minuuttia. Luku on peräisin Työelämän Havainnointikeskuksen tuoreesta otantatutkimuksesta, joka tehtiin tilauskantojen ohentuessa monella alalla. Tutkimus on herättänyt harvinaisen yksimielisyyden: kaikki osapuolet pitävät lukua tärkeänä ja ovat sitä mieltä, että se todistaa heidän kantansa.

Tutkimusaineisto kerättiin kahdessa kuukaudessa 212 työpaikalla. Havainnoitsijat istuivat toimistoissa, tuotantohalleissa ja kahvihuoneissa ja merkitsivät ylös jokaisen pyörähdyksen. Peukalon katsottiin pyörivän, kun se kiersi toista peukaloa vähintään kaksi täyttä kierrosta. Yksittäinen sormien naputus ei ollut pyöritystä, eikä myöskään kynän käännyttäminen, joka on kokonaan eri laji ja kuuluu toiseen tilastoon.

Työnantajat: ”41 minuuttia on ennätyksellisen vähän”

Työnantajaliiton pääekonomisti Heikki Lampinen pitää lukua kehuttavana.

– Päivässä on 480 työminuuttia. Näistä 439 käytetään johonkin muuhun kuin peukalon pyörittelyyn. Se on 91,5 prosenttia, ja sellaista työmoraalia ei kehuta riittävästi, hän sanoo.

Lampisen mukaan luku osoittaa, että suomalaiset pitävät kiinni työnteosta myös silloin, kun työtä ei ole. Hän muistuttaa, että pyörittelyyn osallistuu tutkimuksen mukaan vain keskimäärin kaksi peukaloa henkeä kohti, vaikka kyky olisi neljällä sormella ja kahdella peukalolla.

Palkansaajat: ”41 minuuttia on pitkä aika”

Palkansaajajärjestön neuvottelupäällikkö Sari Kokkonen katsoo samaa lukua toisin.

– 41 minuuttia päivässä on 3,4 tuntia viikossa ja noin 150 tuntia vuodessa. Se on lähes neljä työviikkoa, jotka kuluvat siihen, että ihmiset kiertävät omaa peukaloaan ja odottavat työtehtävää. Peukalot ovat ainoa osa talouttamme, joka pyörii täydellä teholla.

Kokkosen mukaan palkansaajat ovat valmiita ottamaan lisää tehtäviä, kunhan tehtäviä ensin on. Hän ehdottaa, että pyörittelyyn käytetty aika luettaisiin työajaksi, koska se vaatii keskittymistä ja käsien koordinaatiota.

Tutkija: ”Luku on ihan eri asia kuin te luulette”

Tutkimuksen vastuullinen tutkija Aila Rantanen on seurannut keskustelua hämmentyneenä. Hänen mukaansa 41 minuuttia on keskiarvo, ja siihen sisältyy myös työpaikkoja, joilla ei pyöritellä lainkaan.

– Eräällä rakennusliikkeellä pyöritettiin peukaloita noin tunnin verran päivässä, mutta ne olivat työtehtäviin liittyviä pyöritelmiä, jotka kuuluvat ruuvaamiseen. Ne laskettiin mukaan, koska säännöt eivät antaneet muuta vaihtoehtoa, hän kertoo.

Rantanen myöntää, ettei luvulla ole yhtä selkeää tulkintaa. Se voi kuvata joko pyörittelyä, odottelua, ruuvaamista tai hyvin harkittua ajattelua, jossa peukalot liikkuvat sivutuotteena.

Kunnat ja yritykset ottavat luvun käyttöön

Luku on jo levinnyt neuvotteluhuoneisiin. Eräs keskisuuri kaupunki on ilmoittanut sisällyttävänsä 41 minuuttia ensi vuoden suunnitelmiinsa ”joustovarana”. Yksi teollisuusyritys taas on lisännyt sen tuottavuuslaskelmiinsa negatiivisena eränä, jolloin laskelma päätyi tulokseen, jonka mukaan yritys oli ollut tuottava jo kaksi vuotta ennen perustamistaan.

Henkilöstöhallinnon konsultit ovat ehtineet markkinoille ensimmäisinä. Yksi tarjoaa puolen päivän koulutusta aiheesta ”Peukalo ja minä: mitä pyörittely kertoo työnkuvastani”. Koulutuksen hintaan kuuluu kahvi ja peukalolle sopiva kuminauha.

Tutkimuslaitos aikoo mitata seuraavaksi sormien rummutuksen pöytälevyyn. Rantanen toivoo, että tulokset julkaistaan eri vuodenaikana kuin nämä, koska ihmisillä on rajansa sille, kuinka monta lukua he jaksavat tulkita yhtä aikaa.

Kahvihuoneessa luku jaettiin kahtia

Tutkimuksen julkistamisen jälkeen eräässä vakuutusyhtiössä kahvihuoneen väki päätti ratkaista asian käytännössä. Osa työntekijöistä jatkoi pyörittelyä entiseen tahtiin, osa kokeili peukaloiden pyörittämistä vastakkaiseen suuntaan nähdäkseen, muuttuuko tulos.

– Ei muuttunut. Tulos oli sama, mutta vastakkaiseen suuntaan, kertoo asiakaspalvelija Tuula Nieminen.

Hän lisää, ettei ole varma, kumpi suunta on työnantajan ja kumpi työntekijän. Kysyttäessä Nieminen vilkaisi kelloa, huomasi kysyjän odottavan vastausta ja jatkoi kahvinsa juomista.