"Meillä on pitkään ollut huoli siitä, että taaperoiden ura-ajattelu alkaa liian myöhään", sanoo muskarinohjaaja Tuula Peltoniemi. Hänen mukaansa ehdotus, jossa vauvojen ja taaperoiden musiikkileikkikoulujen valtionrahoitus voisi riippua siitä, voiko vauva suorittaa opintopisteitä, on ensimmäinen kerta vuosiin, kun alaa on kohdeltu vakavasti.
Peltoniemi on vetänyt muskaria kolmekymmentä vuotta. Hänen mukaansa kaikki on tähän asti perustunut siihen, että lapset laulavat, kolistelevat rytmimunia ja nukahtavat välillä huovalle. "Mitään ei ole mitattu. Kukaan ei ole vastannut siitä, mitä kuudentoista kuukauden ikäinen on viidessätoista minuutissa saanut aikaan."
Yksi piste per kalistin
Alan järjestöjen alustavan laskelman mukaan yksi opintopiste vastaisi noin 27 tuntia vauvan työtä. Tästä on vähennetty päiväunet, jolloin ajaksi jää noin kolme viikkoa. Rytmimunan ravistelusta ehdotetaan 0,02 pistettä per toisto, ja kaksivuotiaan "Tuiki tuiki tähtösen" kolmas säkeistö olisi arvoltaan 0,5 opintopistettä, jos laulaja pysyy mukana.
Erillinen pistemäärä on ehdotettu "yhteissoitosta", jossa vauva työntää kalistinta toisen vauvan suuntaan. Jos kalistin menee suuhun, pisteet menetetään, mutta suoritus voidaan uusia seuraavalla kerralla.
"Tämä on oikeasti kunnianhimoista", sanoo opintopistelaskelmaa kommentoinut korkeakoulun lehtori Marko Rautio. "Meillä aikuisopiskelija saa pisteen, kun hän on lukenut tarpeeksi. Vauva saa pisteen, kun hän on ollut paikalla ja vähän mukana. Se on rehellisesti sanottuna parempi suhde."
Kuinka vauva ilmoittautuu
Käytännön ongelmia on kuitenkin jo tunnistettu. Vauva ei pysty kirjautumaan opiskelijajärjestelmään, joten ilmoittautumisen hoitaa vanhempi, joka ei puolestaan ole itse ilmoittautunut mihinkään. Peltoniemen mukaan ratkaisu on "vanhemman valtuutus", jolla vanhempi esiintyy vauvan edustajana kuin yrityksen toimitusjohtaja. "Yleensä hän on joka tapauksessa väsyneempi."
Myös tenttimuotoa pohditaan. Ehdotetuissa malleissa vauva voisi osoittaa osaamisensa joko osoittamalla soitinta, heittämällä soittimen tai itkemällä sävelkorkeudella, joka vastaa vaadittua tasoa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti siihen, onko itku rytmistä.
"Olemme sopineet, että hylätyn arvosanan antaminen alle kaksivuotiaalle on poikkeuksellista", Peltoniemi sanoo. "Vauva voi saada merkinnän 'jatkaa'. Se kuulostaa ystävällisemmältä ja tarkoittaa sitä, että hän jatkaa."
Perheiden näkökulma
Kaikki eivät ole yhtä innostuneita. Kahden lapsen isä Ville Honkanen kertoo seuranneensa keskustelua epäuskoisena. "Meidän vanhempi lapsi ei kuulemma ole vielä suorittanut yhtään pistettä, vaikka on käynyt muskarissa kaksi vuotta. Ensin sanottiin, että kyse on leikistä. Nyt kysytään, miksi leikki ei ole edennyt."
Honkasen mukaan nuorempi lapsi sen sijaan on pärjännyt hyvin. "Hän söi kalistimen, mutta ennen sitä hän ehti osoittaa sitä luottavaisesti. Pisteet tästä jäivät vähän epäselviksi."
Peltoniemi kertoo, ettei halua hylätä ajatusta liian nopeasti. Hän on jo laatinut oman ryhmänsä lukujärjestyksen: maanantaisin kalistimet, keskiviikkoisin laulu ja perjantaisin "vapaasti valittava aine", joka on käytännössä sama kuin muut päivät.
Hän kertoo toivovansa, että päätös tehdään pian. "Jos pisteet tulevat, haluan olla ensimmäisenä paikalla. Mieluiten ennen vauvoja, koska he saapuvat joka kerta myöhässä."
