Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen talousviestintä julkisti torstaina sisäisen katsauksen, jonka mukaan alue on kolmatta vuotta peräkkäin onnistunut olemaan tekemättä ainuttakaan virheellistä päätöstä vammaisten koululaisten aamu- ja iltapäivähoidon rahoituksesta. Katsauksen mukaan virheettömyys perustuu yksinkertaiseen periaatteeseen: päätöstä ei ole tehty lainkaan.
"Moni hyvinvointialue on rahoittanut palvelun ja huomannut jälkikäteen, että rahoitusperuste oli lainvastainen. Me emme ole altistuneet tälle riskille kertaakaan", sanoo hyvinvointialueen kehittämispäällikkö Seppo Väänänen. Hänen mukaansa asia on ollut "aktiivisessa tarkastelussa" vuodesta 2023 lähtien, ja tarkastelu jatkuu, ilman että kumpikaan osapuoli – hyvinvointialue tai alueen kunnat – on ehtinyt sitoutua maksajan rooliin.
Naapurialue teki virheitä – ja sai palvelun aikaan
Vertailun vuoksi Väänänen nostaa esiin naapurialueen, joka päätti järjestää vastaavan hoidon jo puolitoista vuotta sitten. Kyseinen alue joutui sittemmin korjaamaan päätöstään kahdesti, kun rahoitusosuudet osoittautuivat virheellisiksi.
"Heillä on nyt toimiva hoito ja kaksi korjattua virhettä historiassaan. Meillä on nolla virhettä ja ei mitään. Kumpi tilanne kestää paremmin tarkastelun, riippuu siitä, mitä oikeastaan mitataan", Väänänen sanoo, ja lisää, että hänen yksikkönsä on esittänyt sisäisesti tunnuslukua nimeltä "toteutumaton riski", jolla on tähän mennessä ollut vain yksi arvo: nolla.
Alueen vammaisten lasten perheiden yhdistystä johtava Liisa Rantanen kertoo, että perheet ovat näinä vuosina järjestäneet hoidon itse – vuoroin töistä poissaolemalla, vuoroin isovanhempien avulla. "En tiedä, onko meidän tilanteemme kenellekään päättäjälle mikään tunnusluku. Me vain hoidamme lapset, koska joku on pakko hoitaa." Rantasen mukaan yhdistys on pyytänyt tapaamista alueen johdon kanssa kolme kertaa tänä vuonna; kahteen pyyntöön ei ole vastattu, kolmanteen on luvattu vastata "syksyn aikana."
Aluehallintovirasto seuraa, muttei voi kiirehtiä
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Pekka Niemi vahvistaa saaneensa asiasta yhteydenottoja "säännöllisin väliajoin jo vuosia". Virastolla ei kuitenkaan ole toimivaltaa velvoittaa hyvinvointialuetta tekemään päätöstä tietyllä aikataululla – ainoastaan velvoittaa se lopulta järjestämään palvelu jollain aikataululla. "Se aikataulu on toistaiseksi ollut auki", Niemi sanoo.
Niemen mukaan tilanne ei ole muodollisesti laiton, koska mikään yksittäinen päivä ei ole sellainen, jona velvoite olisi selvästi laiminlyöty – velvoite vain siirtyy huomiseen, joka on rakenteellisesti aina sama päivä kuin tänään. "Se on juridisesti kestävä tila. En osaa sanoa, onko se muuten kestävä."
Kunnat odottavat samaa vastausta toisiltaan
Alueen kymmenestä jäsenkunnasta kahdeksan on tiedustellut hyvinvointialueelta kirjallisesti, kuuluuko rahoitusvastuu lopulta kunnalle vai alueelle. Vastauksissaan alue on kunkin kerran todennut, että "asia on selvitettävänä", ja liittänyt mukaan saman kaavion, jossa nuoli kiertää kolmen laatikon välillä palaten aina lähtöruutuun. Yhden kunnan sivistysjohtaja kommentoi kaaviota nimettömänä niin, että "ainakin se on kaunis, kun sen tulostaa väreissä."
Hyvinvointialueen hallitus käsittelee asiaa seuraavan kerran lokakuussa, jolloin pöydällä on Väänäsen mukaan "kolme vaihtoehtoa ja yksi neljäs, jota ei vielä ole kirjoitettu auki." Hän ei osaa sanoa, milloin virheettömyyden kausi päättyy, eikä pidä sitä varsinaisesti tavoitteenakaan: "Emme me täällä toivo, ettei asiaa koskaan ratkaista. Toivomme vain, että kun se ratkaistaan, se ei ole meidän pöydältämme lähtenyt virhe."
