Uutinen siitä, että Venäjän kolmipäiväisissä vaaleissa kehotettiin äänestämään verkossa ja että asiantuntijoiden mukaan sähköinen järjestelmä helpottaa tuloksen manipulointia, ehti olla julkisuudessa kolmisen tuntia ennen kuin ensimmäinen yritys ilmoitti myyvänsä ratkaisua ongelmaan, jota kenelläkään suomalaisyrityksellä ei ollut valtuuksia edes tutkia. Nyt niitä on jo yhdeksän.

Nopein liikkeelle ehtinyt oli konsulttiyhtiö DemokratiaVarma Oy, jonka toimitusjohtaja Jussi Alanen julkaisi LinkedIn-päivityksen otsikolla "Vaaliturva ei ole enää valinta – se on toimitusketjukysymys." Päivityksen alla oli linkki kolmeen hintapakettiin: Perus, Presidentti ja Itsevaltias. Kalleimpaan pakettiin kuului "manipulointiriskin visualisointi hallituksen esityslistalle sopivassa muodossa".

Alanen kertoo, ettei yhtiöllä ollut ennen uutista yhtään vaaliturva-asiakasta. Nyt kalenterissa on kahdeksan tapaamista, joista viisi on kuntien tietohallintopäälliköiden kanssa ja loput yritysten, jotka järjestävät sisäisiä henkilöstökyselyitä. "Emme tee eroa. Ääni on ääni, ja luottamus on luottamusta", Alanen sanoo ja lisää, ettei yhtiö ota kantaa siihen, koskeeko kyse presidentinvaaleja vai lounaslistan äänestystä taukotilassa.

Kilpailevan yrityksen perustaja, entinen ohjelmistotestaaja Piia Rantanen, myöntää suoraan, ettei hänen yrityksellään ole vielä tuotetta. "Meillä on nyt verkkosivu ja yhteydenottolomake. Tuote tulee, kun joku täyttää lomakkeen ja kertoo, mitä hän oikeasti tarvitsee." Rantasen mukaan tämä on alalla tavallista: ensin varataan verkkotunnus, sitten mietitään palvelu.

Kolmas toimija, isompi tietoturvayhtiö, ei lähtenyt mukaan hintakilpailuun vaan järjesti sen sijaan puolen päivän webinaarin otsikolla "Mitä Moskovasta voidaan oppia – ilman että opitaan mitään Moskovasta." Webinaariin ilmoittautui yli kolmesataa henkilöä, joista suurin osa työskentelee organisaatioissa, joissa ei ole lähitulevaisuudessa vaaleja. Yksi osallistuja, kunnan tietohallintoasiantuntija, kertoi tulleensa paikalle, koska esimies oli merkinnyt kalenteriin "pakollinen, koskee kaikkia järjestelmiä".

Alan nopea kasvu on herättänyt myös epäilyjä. Digi- ja väestötietoviraston entinen asiantuntija huomauttaa, ettei kukaan tarjolla olevista konsulteista ole nähnyt Venäjän järjestelmän lähdekoodia eikä pääse siihen käsiksi. "He eivät myy pääsyä ongelmaan. He myyvät tunnetta siitä, että joku on asian kimpussa." Hän ei halunnut nimeään julkisuuteen, koska on itse harkinnut alalle siirtymistä.

Alanen ei näe ristiriitaa. Hänen mukaansa DemokratiaVarma Oy on jo aloittanut seuraavan tuotteen suunnittelun: palvelun, joka mittaa, kuinka moni yritys on ehtinyt lanseerata vaaliturvapalvelun ennen kuin yksikään asiakas on maksanut siitä mitään. Kysyttäessä, ketkä ovat kyseisen mittarin ensimmäiset asiakkaat, Alanen mainitsi kaksi kilpailijaa ja totesi, ettei kolmatta ole vielä lähestytty, "koska heidän verkkosivunsa ei ollut vielä valmis eilen illalla".

Yksi harvoista, jotka ovat oikeasti ostaneet palvelun, on pienen kunnan tietohallintopäällikkö, joka pyysi nimeään ei julkaistavaksi. Hän tilasi Perus-paketin, koska esimies halusi jotain esitettäväksi valtuuston kokouksessa. Paketti sisälsi PDF-raportin, jossa kunnan omaa äänestysjärjestelmää – paperilippuja ja pahvista uurnaa – verrattiin Moskovan sähköiseen järjestelmään ja todettiin se "rakenteellisesti matalariskiseksi". Tietohallintopäällikkö sanoo esittäneensä raportin valtuustolle sellaisenaan. "Kukaan ei kysynyt, mitä se maksoi. Kaikki vain nyökkäsivät, kun sanoin sanan 'riskianalyysi'."

Rantanen puolestaan kertoo saaneensa ensimmäisen maksavan asiakkaan tällä viikolla: paikallisen urheiluseuran, joka äänestää syyskokouksessaan hallituksen kokoonpanosta ja halusi varmistaa, ettei kukaan voi äänestää kahdesti. Rantanen myöntää, että tehtävä olisi hoitunut nimilistalla ja kynällä, mutta seura maksoi mieluummin konsultille. "En kertonut heille, että ratkaisu on nimilista. Ehdin jo lähettää laskun."