Puhelin soi kolmatta kertaa peräkkäin virkamies Hannu Perttilän työhuoneessa, kun hän vihdoin vastasi ja totesi heti alkuun, ettei asia oikeastaan kuulu hänelle. Kysymys oli yksinkertainen: kuka hallituksessa vastaa siitä, että ensi kauden vaalibudjetin luvatut miljardisäästöt oikeasti toteutuvat, eikä jää vain budjettiriihen puheenvuoroksi? Perttilä kuunteli kysymyksen, naurahti hieman ja ohjasi soittajan eteenpäin: "Tämä on enemmän poliittinen linjaus kuin virkamiestyötä. Kannattaa kysyä puoluesihteeriltä."
Puoluesihteeri Marja-Terttu Ronkainen vastasi puhelimeen reippaasti, mutta muuttui varovaisemmaksi, kun kysymys toistettiin. Hänen mukaansa vastuu on "koko hallituksen yhteinen", mikä hänen tarkennuksensa mukaan tarkoittaa käytännössä sitä, ettei yksittäistä nimeä kannata etsiä. "Me olemme sitoutuneet linjaukseen yhdessä. En rupea nostamaan yhtä ministeriä esiin, koska silloin annan väärän kuvan siitä, että vastuu olisi jollain yksittäisellä henkilöllä."
Ketju jatkuu, kunnes se ei enää jatku
Ronkaisen suosituksesta seuraava soitto meni budjettineuvotteluryhmän sihteeristöön, jossa vastasi erityisavustaja Ilpo Saukkonen. Saukkonen kertoi, että hänen tehtävänsä on koota eri ryhmien kannat yhteen asiakirjaan, ei päättää sen sisällöstä. Kysyttäessä, kuka sitten päättää, mitä asiakirjaan lopulta kirjataan, hän viittasi "poliittiseen ohjausryhmään", joka kokoontuu "tarpeen mukaan" eikä hänen tietääkseen ole vielä tehnyt lopullisia päätöksiä yhdestäkään yksittäisestä säästökohteesta.
Poliittisen ohjausryhmän puheenjohtajaksi mainittu kansanedustaja Erkki Hovila ei vastannut kolmeen ensimmäiseen soittoon. Neljännellä kerralla puhelimeen vastasi hänen avustajansa, joka kertoi Hovilan olevan "linjauskierroksella" eikä osannut sanoa, milloin kierros päättyy tai mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan. Tässä vaiheessa vastuuketju ei enää johtanut mihinkään uuteen nimeen: jokainen aiemmin haastateltu palautti kysymyksen takaisin johonkin toiseen elimeen, ja Hovilan ohjausryhmä oli viimeinen, johon kukaan viittasi.
Talouspolitiikan tutkija Reetta Vainiola Kunnallistalouden tutkimuskeskuksesta ei yllättynyt tuloksesta. Hänen mukaansa vaalibudjettien valmistelussa vastuu hajautetaan usein tarkoituksella niin monelle taholle, ettei yksittäistä syntipukkia voi myöhemmin osoittaa, jos luvatut säästöt eivät toteudukaan. "Tämä ei ole vahinko, vaan rakenteellinen ratkaisu. Jos vastuuta ei voi paikantaa, sitä ei voi myöskään perätä myöhemmin."
Yksi asia löytyi
Ainoa asia, joka jäljityksessä varmistui, oli se, että jokainen haastateltu oli valmis vahvistamaan säästöjen tarpeen olevan "kiistaton". Kukaan ei kuitenkaan osannut nimetä yhtäkään euromääräistä päätöstä, joka olisi jo tehty, eikä ketään, joka vastaisi siitä, että päätöksiä ylipäätään syntyy ennen vaaleja.
Yritys palata takaisin ketjun alkuun ei tuottanut tulosta sekään. Perttilä ei enää vastannut puheluihin, ja hänen sähköpostinsa automaattivastaus ilmoitti hänen olevan "kokouksessa, jossa käsitellään vastuunjakoa". Ronkainen puolestaan tarkensi jälkikäteen tekstiviestillä, ettei hänen aiempi kommenttinsa "koko hallituksen yhteinen vastuu" ollut tarkoitettu siteerattavaksi sellaisenaan, vaan yleisenä kuvauksena "prosessin luonteesta". Pyydettäessä täsmentämään, mitä prosessin luonne käytännössä tarkoittaa säästöpäätösten toteutumisen kannalta, vastausta ei enää tullut.
Kun avustajalta kysyttiin suoraan, aikooko kukaan lopulta ottaa vastuun budjetin toteutumisesta, hän käänsi puhelimen kuulokkeen hetkeksi pois suusta. Taustalta kuului vaimeasti: "Ei kai kukaan oikeasti soita tänne asti?" Sen jälkeen linja katkesi, eikä numero enää vastannut uusiin soittoihin. Budjettiriihen esityslistalla säästökohde säilyi kuitenkin muuttumattomana: miljardiluokan sopeutus, vastuutaho merkitty myöhemmin täydennettäväksi.
