Ulkoministeriö kutsui maanantaina Venäjän suurlähettilään puhutteluun haitallisen kybertoiminnan vuoksi. Tilaisuudessa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön virallinen paheksunta-asteikko, jonka avulla ministeriö pystyy jatkossa ilmoittamaan tyytymättömyytensä tarkkuuden desimaalin tarkkuudella sen sijaan, että joutuisi turvautumaan pelkkään tiukkaan ilmeeseen.
"Aiemmin meillä oli käytössä vain kolme tasoa: pettynyt, syvästi huolestunut ja erittäin syvästi huolestunut", sanoo puhutteluprotokollasta vastaava yksikönpäällikkö Antero Ryhtilä ulkoministeriön uudesta reaktioviestinnän yksiköstä. "Asteikko oli auttamattoman karkea nykyaikaisessa kybertoimintaympäristössä. Nyt meillä on käytössä yhdestätoista portaasta koostuva mittari, jossa puhuttelu itsessään sijoittuu tasolle seitsemän. Kahdeksan olisi jo kahvitarjoilun peruminen."
Suurlähettiläs sai vastaanotolla numeerisen arvion
Puhuttelun päätteeksi suurlähettiläälle ojennettiin ministeriön mukaan rutiininomaisesti kirjallinen yhteenveto, jossa Suomen tyytymättömyys ilmaistiin lukuna asteikolla yhdestä sataan. Ryhtilän mukaan luku ei ole julkinen, mutta sen suuruusluokasta voidaan kertoa, että se oli "selvästi yli sen, missä ollaan viime keväänä oltu, muttei vielä siinä, missä varataan toinen kokoushuone varalta".
"Numeerinen ilmaisu tekee viestistä yksiselitteisen", Ryhtilä sanoo. "Aiemmin saattoi jäädä tulkinnanvaraiseksi, tarkoittiko 'Suomi tuomitsee jyrkästi' samaa kuin 'Suomi tuomitsee' vai jotain sen välistä. Nyt siitä ei ole epäselvyyttä. Luku on luku."
Ministeriön sisäisen ohjeistuksen mukaan puhutteluun kutsuttu suurlähettiläs saa halutessaan pyytää perusteluraportin, jossa paheksunta-asteikon osatekijät on eritelty. Ryhtilän mukaan raporttia ei ole vielä kertaakaan pyydetty, mutta sen valmistelu vie silti kolme henkilötyöpäivää tapausta kohden.
Seuraava porras vaatisi oman työryhmän
Ministeriön viestintästrategiasta vastaava erityisasiantuntija Leena Vakavuus kertoo, että asteikon käyttöönotto on osa laajempaa hanketta, jolla diplomaattista viestintää pyritään tekemään "mitattavaksi ja vertailukelpoiseksi yli hallituskausien". Hankkeen seuraavassa vaiheessa on tarkoitus kehittää trendikäyrä, josta käy ilmi Suomen paheksunnan kehitys kuukausitasolla.
"Jos käyrä lähtee nousuun, se on selvä signaali", Vakavuus sanoo. "Jos käyrä tasaantuu, se on myös signaali, mutta rauhoittavampi. Tärkeintä on, että meillä on nyt dataa, eikä pelkkää fiilistä."
Vakavuuden mukaan seuraava luonnollinen kehitysaskel olisi paheksunta-asteikon nostaminen kahdellatoista portaalla lisää, jolloin puhuttelujen välisiä eroja voitaisiin kuvata entistä hienojakoisemmin. Ehdotus vaatisi kuitenkin oman työryhmän, koska nykyinen mittari ei sisällä valmiutta lisätä uusia tasoja ilman erillistä päätöstä.
"Emme halua, että porrasta lisätään kevyin perustein", Vakavuus sanoo. "Paheksunnan inflaatio olisi pahinta, mitä voisi tapahtua. Jos joka toinen puhuttelu nostaa tasoa, koko asteikko menettää uskottavuutensa parissa vuodessa."
Suurlähetystö ei ole ministeriön mukaan vielä kommentoinut saamaansa lukua. Ryhtilän mukaan tämä on odotettua: "Hiljaisuus on omalla asteikollamme oma erillinen ilmiönsä. Sillekin on muuten jo ehdotettu numeroa."
