Kunnan liikuntapalvelujen tiedotteessa ei puhuta säästöistä eikä sulkemisesta. Siinä puhutaan "askelmäärän kunnianhimoisesta kasvattamisesta". Kun kunnan ainoa uimahalli lakkaa toiminnasta lokakuun alussa, lähin jäljelle jäävä allas on naapurikunnassa kahdentoista kilometrin päässä, ja tiedotteen mukaan tämä on nimenomaan tarkoitus: kuntalaiset liikkuvat jatkossa enemmän, koska heidän on pakko.
"Emme sulje uimahallia, me pidennämme matkaa terveyteen", sanoo kunnan hyvinvointijohtaja Pekka Tiukka, joka esitteli päätöksen valtuustolle diagrammilla, jossa käyrä osoittaa ylöspäin. Käyrä kuvaa arvioitua kävelykilometrimäärää asukasta kohden, ei uimareiden määrää, joka kunnan omankin ennusteen mukaan laskee lähelle nollaa. Tiukan mukaan tämä on tilastollinen yksityiskohta. "Terveys ei ole sitä, että ihminen ui. Terveys on sitä, että ihminen liikkuu kohti paikkaa, jossa voisi uida."
Talousarvion taustalla on kesän aikana toteutunut talouskasvu, joka jäi selvästi ennakoitua vaisummaksi, ja Kuntaliiton mukaan syksystä on tulossa monelle kunnalle poikkeuksellisen tiukka. Uimahalli on kunnan säästölistalla yhdessä kirjaston aukiolotuntien ja yhden koulun kiinteistön kanssa, mutta Tiukan esityksessä juuri uimahalli on saanut oman käänteisen tarinansa.
Mittari, joka ei mittaa sitä mitä luullaan
Hyvinvointijohtaja esitteli valtuustolle myös "aktiivisuusindeksin", joka lasketaan kertomalla matkan pidentyminen asukasmäärällä. Indeksin arvo kasvoi päätöksen myötä 340 prosenttia, ja tiedotteessa tätä lukua kutsutaan kunnan "terveyshistorian merkittävimmäksi loikaksi". Indeksi ei sisällä tietoa siitä, kuinka moni oikeasti lähtee matkaan, eikä siitä, kuinka moni jää kotiin.
"En ymmärrä, miksi tästä pitäisi olla huolissaan", sanoo valtuuston talousjaoston puheenjohtaja Marja-Liisa Hurtig. "Jos mittari nousee, jokin paranee. Se on mittarin koko tarkoitus." Hän myöntää, ettei hänellä ole tietoa siitä, onko kukaan kunnassa oikeasti alkanut ajaa naapurikuntaan uimaan säännöllisesti. "Mutta mahdollisuus on olemassa. Ja mahdollisuus on jo itsessään arvokas asia."
Kirjaston aukiolotuntien leikkaus on saanut oman käänteisen selityksensä: kunta kutsuu sitä "lukemisen syventämiseksi", koska harvemmin auki oleva kirjasto pakottaa lainaajat valitsemaan kerralla enemmän kirjoja. Koulukiinteistön sulkemista taas markkinoidaan "luokkakoon optimointina", vaikka oppilaat siirtyvät isompiin ryhmiin toiseen rakennukseen.
Kuntalaiset sopeutuvat, mittari ei huomaa
Uimahallin viimeisillä aukioloviikoilla kassalla työskentelevä Sami Rönkä kertoo, ettei kukaan asiakkaista ole maininnut askelmäärän kasvua. "Enimmäkseen ihmiset kysyvät, mihin he nyt vievät lapsensa uimakouluun. Sanon, että en tiedä, mutta että kunnan mukaan matka sinne on nyt terveellisempi." Eräs eläkeläinen, joka on käynyt hallissa kolmesti viikossa kahdeksan vuoden ajan, sanoo siirtyvänsä kotikuntoiluun. Kunnan aktiivisuusindeksi ei tunnista tätä muutosta, koska liikunta tapahtuu neljän seinän sisällä eikä kasvata matkaa mihinkään.
Hurtig vakuuttaa, ettei kyse ole kikkailusta. "Voimme tarvittaessa laskea myös muita mittareita, jos tämä ei riitä. Meillä on dataa paljon enemmän kuin yksi uimahalli pystyy tuottamaan." Hän ei osaa sanoa, aiotaanko ensi vuonna soveltaa samaa laskentatapaa kirjaston sulkemiseen kokonaan, mutta ei myöskään sulje sitä pois. "Jos aukioloajan lyheneminen syvensi lukemista, kokonaan suljettu kirjasto voisi teoriassa syventää sitä vielä enemmän. Emme ole vielä laskeneet tarkkaa lukua."
Tiedotteen viimeisellä rivillä kunta kiittää asukkaita "kärsivällisyydestä matkalla terveempään tulevaisuuteen". Matkan pituudeksi ei ole merkitty kahtatoista kilometriä, vaan sana "vaihtelee".