Ministeriö on ottanut käyttöön uuden, sisäisesti "käänteiseksi ansioitumiseksi" kutsutun periaatteen tutkimusrahoituksen jakamisessa. Sen mukaan hakemukset, jotka saavat asiantuntija-arvioinnissa parhaat pisteet, karsitaan rahoituksen ulkopuolelle ensimmäisenä.
Tuoreet asiakirjat osoittavat, että joukko huippuarvosanoja saaneita tutkimushankkeita on jäänyt ilman rahoitusta, kun taas keskitason hankkeet ovat läpäisseet seulan. Ministeriö vahvistaa linjan olevan tarkoituksellinen.
"Jos hanke saa arvioinnissa täydet pisteet, se kertoo meille, että tutkijat ovat jo poikkeuksellisen päteviä pärjäämään omillaan", sanoo erityisasiantuntija Reino Kattilainen, joka vastaa ministeriössä rahoituskriteerien tulkinnasta. "Rahoitus on tarkoitettu niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Emme halua kasvattaa riippuvuutta huippuosaamisesta."
Pisteytys kääntyi ministeriön käsissä ohjenuoraksi
Kattilaisen mukaan käänne syntyi vähitellen. Ministeriö huomasi, että parhaat pisteet saaneet hankkeet olivat usein myös niitä, joiden tutkijat olivat aiemmin saaneet rahoitusta muualta. Tästä pääteltiin, että kyse on yleisemmästä ilmiöstä: menestys houkuttelee lisää menestystä, ja ministeriön tehtävä on tasapainottaa tilannetta.
"Ajattelimme asiaa vesistön kautta", Kattilainen kuvailee. "Jos yksi joki on jo täynnä, ei sinne kannata ohjata lisää vettä. Ohjaamme sen sinne, missä on kuivempaa."
Yliopistoilta linja on saanut osakseen voimakasta kritiikkiä. Tutkimusjohtaja Maritta Lehtovaara Pohjois-Suomen yliopistosta kertoo, että hänen laitoksellaan on jouduttu perumaan kaksi hanketta, jotka saivat arvioinnissa täydet 30 pistettä. "Meille sanottiin puhelimessa, että pisteet olivat 'liian hyvät rahoitettavaksi'. Kysyin, mikä pistemäärä sitten olisi sopiva. Vastaus oli, että sitä selvitetään parhaillaan työryhmässä."
Ministeriö myöntää, ettei tarkkaa optimipistemäärää ole vielä määritelty, mutta kertoo asian olevan agendalla syksyn budjettiriihessä.
Ministeri: rahoitusavustuksesta voidaan luopua kokonaan
Ministeri kommentoi asiaa erikseen ja kertoi harkitsevansa koko tutkimusrahoitusavustuksen lakkauttamista, koska järjestelmä on hänen mukaansa "osoittautunut liian monimutkaiseksi, jotta sitä kannattaisi enää yrittää korjata pisteytystä säätämällä". Ministerin mukaan yksinkertaisin ratkaisu on lopettaa avustus kokonaan ja antaa yliopistojen kilpailla rahoituksesta muilla, vielä määrittelemättömillä keinoilla.
Yliopistojen edunvalvontajärjestö on pyytänyt ministeriöltä kirjallista selvitystä siitä, millä perusteella hankkeita jatkossa arvioidaan, jos pisteytystä ei käytetä eikä sitä toisaalta myöskään poisteta. Ministeriö vastasi tiedustelun saapuneen "juuri sopivaan aikaan", koska työryhmä käsittelee ensi viikolla myös kysymystä siitä, tulisiko arviointi lopettaa kokonaan tasapuolisuuden nimissä.
"Jos kukaan ei saa pisteitä, kukaan ei myöskään saa liian hyviä pisteitä", Kattilainen toteaa. "Se ratkaisisi ongelman juurisyyn."
Toistaiseksi ministeriö kertoo jatkavansa käänteistä ansioitumista siihen asti, kunnes uusi malli on valmis. Hakijoita kehotetaan tarvittaessa jättämään hakemuksensa "hieman vaatimattomammalla otteella", jotta rahoitus kohdentuisi oikein.
