Kansallisen nautintoaineinstituutin tuore seurantatutkimus on ratkaissut vuosikymmeniä avoinna olleen kysymyksen siitä, miksi suomalaiset juovat enemmän kahvia kuin mikään muu kansa. Vastaus on tutkijoiden mukaan yksinkertainen: kahvia juodaan, jotta jaksettaisiin keittää lisää kahvia.
"Kyseessä on täydellinen suljettu järjestelmä", selittää tutkimusta johtanut professori Kaarina Pannula. "Suomalainen herää väsyneenä, koska edessä on raskas päivä kahvinkeittoa. Hän juo kahvia jaksaakseen. Kahvi loppuu, joten on keitettävä lisää. Se vaatii energiaa, joten on juotava kahvia. Järjestelmä ruokkii itse itseään eikä siitä pääse pois."
Pannu kiertää työpaikoilla
Tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan 4 000 suomalaista työpaikkaa. Tulokset ovat yksiselitteisiä: 94 prosenttia kaikesta työpaikkakeskustelusta käytiin joko matkalla kahvinkeittimelle, kahvinkeittimellä tai palattaessa kahvinkeittimeltä.
Merkittävin yksittäinen löydös koskee niin sanottua viimeisen tilkan ongelmaa. Henkilö, joka kaataa pannusta viimeisen kupin, on velvollinen keittämään uuden pannullisen. Tämän vuoksi työpaikoilla on havaittu kuppeja, joihin on kaadettu kahvia vain kaksi senttiä, jotta vastuu siirtyisi seuraavalle.
"Eräällä työpaikalla pannun pohjalla oli sama puolen desin kerros kolme viikkoa", Pannula kertoo. "Kukaan ei suostunut ottamaan sitä. Lopulta se haihtui itsestään. Sekin oli helpotus koko yhteisölle."
Järjestöt vaativat kolmatta kahvitaukoa
Työmarkkinajärjestöt ovat reagoineet tutkimukseen nopeasti. Toimihenkilöiden keskusliitto vaatii työehtosopimuksiin kolmatta lakisääteistä kahvitaukoa, jonka aikana työntekijä voisi keskittyä pelkästään seuraavan kahvitauon valmisteluun.
"Nykyinen kahden tauon malli on kestämätön", liiton neuvottelujohtaja Esko Suodatin linjaa. "Työntekijä joutuu keittämään seuraavan pannun edellisen tauon aikana, jolloin itse tauko jää keittämiseltä kesken. Tämä on piilotyötä, josta ei makseta."
Työnantajapuoli suhtautuu esitykseen varauksellisesti mutta myöntää ongelman todelliseksi. Elinkeinoelämän edustajan mukaan asiaa selvitetään "kahvin äärellä, kuten kaikki muutkin asiat".
Tutkimuksen jatko-osa julkaistaan ensi keväänä. Se käsittelee sitä, miksi jokaisella suomalaisella työpaikalla on kaappi täynnä mukeja, joista kenenkään ei ole lupa käyttää yhtäkään.