Ministeriö puolustaa soiden metsitystä: "Avosuo on maisemana kesken"

Hallitus esitteli tiistaina tukiohjelman, jolla entisiä turvetuotantoalueita istutetaan täyteen mäntyä. Asiantuntijat ovat kutsuneet suunnitelmaa järjettömäksi, koska ennallistettu suo sitoisi tutkitusti enemmän hiiltä kuin nuori talousmetsä. Maa- ja metsätalousministeriössä kritiikkiin on vastattu poistamalla hiili keskustelusta kokonaan.

"Meille tärkeintä ei ole se, mitä suo tekee ilmakehälle, vaan se, miltä se näyttää lentokoneesta," sanoi metsäneuvos Pertti Salonen tiedotustilaisuudessa. "Avosuo on maisemana kesken. Puustoinen metsä on valmis. Tämä ei ole vaikea kysymys, jos ei yritä tehdä siitä hiilikysymystä."

Salosen mukaan hanketta on turha arvioida päästölaskelmilla, koska laskelmat "mittaavat vain sitä, mitä on totuttu mittaamaan". Kysyttäessä, mitä muuta metsitystä pitäisi hänen mielestään arvioida, hän mainitsi "yleisvaikutelman", "siisteysasteen" ja sen, kuinka moni ulkomainen valtiovierailu näkee alueen ikkunasta. "Kukaan ei ole koskaan sanonut junasta katsoessaan, että voi miten kaunis avosuo. Metsästä sanotaan usein."

Suoekologi Aino Nevanpää on tutkinut turvemaiden hiilitasetta viisitoista vuotta ja pitää perustelua uutena mutta ei parempana. "Olen tottunut siihen, että meille kerrotaan, ettei hiili ole tässä oleellista. Tässä uutta on se, ettei sen tilalle edes yritetä keksiä toista mittaria. Siisteys ei ole mittari, se on mielipide, jota ministeriö sattuu jakamaan."

Nevanpää huomauttaa, että avosuo näyttää keskeneräiseltä vain, jos vertauskohtana pidetään metsää. Verrattuna esimerkiksi peltoon tai parkkipaikkaan suo on hänen mukaansa "täysin valmis, ja on ollut sitä noin kymmenentuhatta vuotta".

Maanomistaja on tyytyväinen kumpaankin selitykseen

Entisen turvetuotantoalueen omistaja, viljelijä Reijo Mäkitalo, sanoo ottavansa tuen vastaan riippumatta siitä, kumpi osapuoli on oikeassa. "Ensin sanottiin, että suo pitää ennallistaa ilmaston takia. Nyt sanotaan, että se pitää metsittää siisteyden takia. Kummastakin saa tukea, ja kumpikin kuulostaa siltä, että joku on ajatellut asiaa pitkään. Minä istutan sen, mikä maksetaan."

Suomen Turvetuottajat ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hakkarainen kannattaa metsitystä, mutta eri perustein kuin ministeriö. Hänen mukaansa kysymys siisteydestä on "sivuseikka verrattuna siihen, että ala saa vihdoin tehdä jotain alueille, joilla ei muutenkaan enää tuoteta mitään". Hakkarainen ei ota kantaa hiililaskelmiin, koska "se ei ole meidän toimialamme ydinosaamista", mutta pitää tärkeänä, ettei asiasta tehdä "vaikeampaa kuin se on".

Ministeriö on luvannut julkaista syksyllä kuvasarjan, jossa samat suoalueet on kuvattu ennen ja jälkeen istutuksen. Salosen mukaan kuvat "puhuvat puolestaan", eikä niiden yhteyteen ole tarkoitus liittää päästölukuja, "jotta kuva ei häiriinny epäolennaisella tiedolla".

Kysyttäessä, aikooko ministeriö jatkossa arvioida muitakin ympäristöpäätöksiä ulkonäön perusteella, Salonen ei sulkenut asiaa pois. Hän mainitsi ohimennen, että myös rantaviivan suoristamista on "joskus ehdotettu maisemasyistä", mutta totesi heti perään, ettei se ole tämän hallituskauden asialistalla. "Yksi kaunis suo kerrallaan."

Nevanpää sanoo seuraavansa keskustelua etäältä, koska on huomannut, ettei hiileen palaaminen enää etene. "Odotan seuraavaa käännettä. Viimeksi siirryttiin päästöistä maisemaan. En tiedä, mihin siitä siirrytään, mutta veikkaan, että sielläkin suo pärjää huonommin kuin metsä, koska metsä on jo voittanut kerran."