Tornionjoella havaittujen sairaiden ja henkihieverisesti uivien lohien näytteenkeruu on kasvanut niin suosituksi, että sille on jouduttu perustamaan erillinen jonotuslista. Suomalaiset ja ruotsalaiset viranomaiset ovat toivoneet lisää näytteitä jo useamman viikon ajan, ja pyyntöön on vastattu niin innokkaasti, että näytteenottokapasiteetti ei enää riitä.
"Tilanne on siinä mielessä hyvä, että ihmiset ottavat asian vakavasti", sanoo rajajokien yhteisseurannasta vastaava erikoistarkastaja Marko Yliperä. "Tilanne on siinä mielessä huono, että meillä on tällä hetkellä pakastimessa enemmän näytepusseja kuin pystymme analysoimaan ennen syksyä."
Jokainen löydös arvioidaan saapumisjärjestyksessä
Yliperän mukaan jonotuslista toimii periaatteessa samalla logiikalla kuin muukin viranomaisasiointi: näytteet käsitellään saapumisjärjestyksessä, ei kiireellisyysjärjestyksessä. Käytäntö on herättänyt hämmennystä paikallisten kalastajien keskuudessa, jotka ovat tottuneet siihen, että jokiluonnossa asiat etenevät virtauksen, ei jonotusnumeron mukaan.
"Ymmärrän kyllä, että lohi ei odota vuoroaan jonossa", Yliperä myöntää. "Mutta laboratoriomme tekee sen. Meillä on kaksi analyysilaitetta ja yksi niistä on tällä hetkellä varattu viime kesän vertailunäytteille, koska niidenkin käsittely venyi."
Jonotuslistalle ilmoittautuneiden joukossa on sekä ammattikalastajia että vapaa-ajan kalastajia, jotka ovat löytäneet oireilevia yksilöitä. Osa on ilmoittanut samasta havainnosta useaan kertaan varmistaakseen paikkansa jonossa, mikä on Yliperän mukaan johtanut päällekkäisiin merkintöihin ja lisätyötä vaativaan tarkistuskierrokseen.
Ruotsin ja Suomen näytepankit eivät vielä keskustele keskenään
Rajan molemmin puolin toimivat viranomaiset keräävät näytteitä toisistaan erillään, ja yhteisen tietokannan rakentaminen on Yliperän mukaan "seuraavan vaiheen" projekti, jolle ei ole vielä aikataulua. Tällä hetkellä havainnot yhdistetään manuaalisesti, vertaamalla molempien maiden Excel-taulukoita sähköpostitse.
Ruotsin puolen yhteyshenkilö Elin Bergqvist kertoo, että jonotuslistan perustaminen on herättänyt kiinnostusta myös rajan toisella puolella, jossa vastaavaa järjestelmää ei vielä ole. "Meillä näytteet käsitellään edelleen sen mukaan, kuka soittaa äänekkäimmin. Suomen malli vaikuttaa tasapuolisemmalta, mutta se on myös hitaampi, koska kukaan ei pääse ohittamaan jonoa edes hyvällä asialla."
Bergqvistin mukaan yhteistä pohjoismaista näytepankkia on ehdotettu jo aiemminkin, mutta hanke on toistaiseksi kaatunut siihen, ettei kumpikaan maa ole halunnut isännöidä pakastinta.
Poikkeava käytös kirjataan omaan sarakkeeseen
Näytteiden lisäksi viranomaiset toivovat havaintoja lohien poikkeavasta käyttäytymisestä, mikä on tuonut jonotuslistalle myös ilmoituksia, joiden yhteys varsinaiseen sairauteen on epäselvä. Yliperän mukaan järjestelmään on jouduttu lisäämään erillinen sarake "muu poikkeava käytös", johon on kirjattu muun muassa havaintoja lohista, jotka ovat uineet "tavallista miettiväisemmän oloisina".
"Emme voi sulkea mitään pois etukäteen", Yliperä sanoo. "Jos joku näkee lohen, joka käyttäytyy oudosti, haluamme tietää siitä, vaikka lopulta osoittautuisikin, ettei kyse ole muusta kuin yksilöllisestä luonteenpiirteestä."
Näytteenkeruun jatkosta ei ole vielä päätöstä, mutta Yliperä arvioi, että jonotuslista puretaan viimeistään syksyllä, kunhan laboratorio saa nykyisen kuorman käsiteltyä. Siihen asti uusia ilmoittajia pyydetään varautumaan siihen, että vastaus voi viipyä.