Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaltainen kansallinen valmiusyksikkö kertoo saavansa helleaaltoja koskevan kansallisen toimintasuunnitelman valmiiksi syksyllä. Yksikön mukaan aikataulu ei ole viivästynyt, vaan se on tarkoituksella ajoitettu niin, ettei suunnitelmaa jouduta testaamaan keskellä oikeaa hellejaksoa.
"Emme halua julkaista kesken kuumimman kauden asiakirjaa, jota kukaan ei ehdi lukea rauhassa", sanoo yksikön helleohjelmapäällikkö Tuuli Hikinen. "Syksyllä ihmisillä on enemmän aikaa perehtyä siihen, miten olisi kannattanut toimia."
Pilotti käynnistyy talvella varmuuden vuoksi
Suunnitelman ensimmäinen käytännön pilotti on tarkoitus toteuttaa tammikuussa, jotta mahdolliset ongelmat eivät sotkeudu todelliseen hellepiikkiin. Yksikön mukaan ratkaisu on looginen: pilotoinnilla testataan ohjeiden ymmärrettävyyttä, ei niiden toimivuutta helteessä, mikä on Hikisen mukaan "kokonaan eri kysymys ja eri työryhmän vastuulla".
Ohjelman ydin on kolmiportainen hälytysmalli, jossa kunnat siirtyvät "valmiustilaan", "toimintatilaan" ja lopulta "kansalliseen huomiotilaan" ulkolämpötilan mukaan. Malli on yksikön mukaan valmis jo nyt, mutta sen käyttöönotto odottaa erillistä ohjeistusta siitä, missä järjestyksessä tilat ilmoitetaan medialle.
"Emme voi siirtyä kansalliseen huomiotilaan ennen kuin valmiustila on virallisesti päättynyt paperilla, vaikka ne käytännössä tapahtuisivat samana iltapäivänä", Hikinen selventää. "Muuten järjestelmästä tulisi sekava."
Kunnat odottavat ohjeita, sillanrakennustyöryhmä odottaa kuntia
Kansallisen suunnitelman rinnalle on perustettu erillinen sillanrakennustyöryhmä, jonka tehtävä on varmistaa, että kuntien omat helleohjeet noudattavat tulevaa kansallista mallia. Työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Reijo Viileikkö, kertoo, että työryhmä on toistaiseksi kokoontunut kolme kertaa pohtimaan, missä muodossa kunnille tiedotetaan, kun kansallinen suunnitelma joskus valmistuu.
"Emme halua, että kunnat tekevät hätiköityjä päätöksiä oman harkintansa varassa", Viileikkö sanoo. "Siksi suosittelemme, että kunnat odottavat meidän ohjeitamme, vaikka lämpömittari näyttäisi mitä tahansa."
Osa kunnista on tästä huolimatta ryhtynyt omiin toimiin: kaksi kuntaa on jo avannut viilennyshuoneen kirjastoonsa, ja yksi on jakanut työntekijöilleen viuhkoja, joissa lukee "väliaikainen toimenpide kansallisen ohjeistuksen valmistumiseen asti".
Ohjelman nimi saattaa vielä muuttua
Yksikön sisällä käydään parhaillaan keskustelua siitä, pitäisikö ohjelman nimi vaihtaa, koska "kansallinen helleohjelma" kuulostaa Hikisen mukaan liian juhlavalta asiakirjalle, joka valmistuu vasta, kun aihe ei ole enää ajankohtainen. Vaihtoehtoisia nimiä on ollut esillä useita, joista pisimmälle on edennyt "kansallinen varautumissuunnitelma seuraavaa kertaa varten".
Hikinen vakuuttaa, ettei nimikeskustelu vaikuta sisältöön eikä aikatauluun. "Sisältö on käytännössä valmis. Kyse on enää siitä, miten se paketoidaan niin, ettei sitä tarvitse avata uudelleen ennen ensi kesää."
Yksikkö muistuttaa lopuksi, että tänäkin kesänä voimassa on edellisvuosien yleisohje: juo vettä, pysy varjossa ja vältä turhaa liikkumista keskipäivän kuumimpina tunteina — ohje, joka yksikön mukaan pysyy voimassa riippumatta siitä, missä vaiheessa uusi suunnitelma on.
