Uudistettu Tangomarkkinat teki tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuosikausiin voittoa, mutta järjestäjät kertovat samalla ikävän yksityiskohdan: tapahtuman ydin, itse laulukilpailu, tuottaa edelleen tappiota. Voitto syntyi kokonaan oheismyynnistä, ja järjestäjät hakevat nyt valtiontukea nimenomaan sille osalle tapahtumaa, joka ei tuota mitään.
"Tangomarkkinat on taloudellisesti terveellä pohjalla ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen", sanoo tapahtuman toiminnanjohtaja Aulis Kannisto. "Se on hienoa. Ikävä puoli on se, että jos laulukilpailu poistettaisiin kokonaan ohjelmasta, tapahtuma tekisi vielä enemmän voittoa. Emme tietenkään aio tehdä niin, koska silloin meillä ei olisi enää mitään syytä kutsua tapahtumaa Tangomarkkinoiksi."
Voitto tulee muualta kuin laulusta
Kannisto kertoo, että tapahtuman talous kääntyi plussalle lähinnä laajennetun ruokatorin, maksullisten tanssikurssien ja uuden VIP-katsomon ansiosta, jossa yleisö voi seurata finaalia "hieman lähempää ja huomattavasti kalliimmalla". Itse laulukilpailun lipputulot eivät sen sijaan kata edes tuomariston majoituskuluja.
"Yleisö tulee paikalle syömään lettuja ja ostamaan tangohuivin, ei niinkään istumaan katsomoon kuuntelemaan kilpailijoita", Kannisto myöntää. "Olemme harkinneet, että laulukilpailu voitaisiin jatkossa striimata pelkästään verkkoon ja vapautunut katsomotila muutettaisiin lisää ruokakojuja varten. Kukaan työryhmässä ei ole vielä uskaltanut ehdottaa tätä ääneen kokouksessa."
Osa vakiokävijöistä on kritisoinut uudistusta somessa ja jäänyt pois tänä vuonna, koska perinteinen iltatanssilava vaihtui maksulliseksi "tanssikokemukseksi" erillisellä rannekkeella. Järjestäjien mukaan poisjääneiden tilalle on kuitenkin tullut enemmän kertakävijöitä, jotka eivät ole koskaan kuulleet yhdestäkään kilpailijasta mutta ostavat keskimäärin kolme kertaa enemmän makkaraa.
Valtiontukea haetaan juuri tappiolliselle osalle
Tapahtuman hallitus on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle avustushakemuksen, jossa tukea pyydetään nimenomaan laulukilpailun järjestämiseen, ei voitolliselle oheistapahtumalle. Hakemuksen laatinut kulttuurituottaja Senja Ruokolampi perustelee rajausta sillä, että juuri kilpailu on "kansallisesti arvokas perinne", kun taas ruokatori "pärjää kyllä omillaan ilman veronmaksajan apua".
"Meidän on vaikea perustella, miksi valtion pitäisi tukea toimintaa, joka tuottaa jo voittoa", Ruokolampi sanoo. "Sen sijaan on helppo perustella, miksi valtion pitäisi tukea toimintaa, joka häviää rahaa joka vuosi mutta jota ilman koko tapahtuma menettäisi nimensä oikeutuksen."
Ministeriön kulttuuriasioiden yksikön mukaan hakemus on tavanomainen: valtaosa kulttuuritapahtumien avustushakemuksista koskee juuri sitä osaa toiminnasta, joka ei kannata taloudellisesti. Yksikön virkailija Topi Hännikäinen kertoo, että ministeriössä on totuttu arvioimaan hakemuksia, joissa "kulttuurillinen ydin ja taloudellinen ydin ovat kaksi eri tapahtumaa saman katon alla".
Kannisto vakuuttaa, ettei laulukilpailua olla missään vaiheessa vaarassa lopettaa, vaikka se rahallisesti kannattaisi. "Ilman kilpailua meillä olisi vain hyvin tuottoisa makkaratapahtuma ilman tangoa. Se kuulostaisi oudolta markkinoiden nimessä. Vaikka, kaupallisesti ajatellen, ehkä juuri siksi se toimisi paremmin."
Tapahtuma ilmoittaa julkaisevansa ensi vuoden ohjelman lokakuussa. Alustavien tietojen mukaan ruokatorin pinta-alaa kasvatetaan jälleen, ja laulukilpailun finaalipäivä lyhennetään kahdesta illasta yhteen "kustannussyistä".