Taloyhtiö Vaahterakuja 4:n hallitus perui viime keväänä hyväksymänsä pihan kunnostuksen viikkoa ennen urakan alkua. Syynä ei ollut rahapula vaan päinvastoin: isännöitsijä oli juuri saanut tietää, että valtion uusi energiaremonttien avustus kohdennetaan alueille, joilla asuntojen neliöhinnat ovat matalia ja asukkaiden tulotaso jää valtakunnan keskiarvon alle. Pihaurakka olisi nostanut yhtiön arvioitua markkina-arvoa juuri sen verran, että se olisi voinut pudota tukikelpoisten listalta.
"Meillä oli kaksi vaihtoehtoa: tehdä piha kunnolla omalla rahalla tai jättää se rumaksi ja saada kolmasosa energiaremontista ilmaiseksi", sanoo hallituksen puheenjohtaja Reijo Purhonen. "Laskimme, ja ruma piha voitti."
Purhonen ei ole tapauksessa yksin. Isännöitsijätoimistoissa on viime viikkoina liikkunut epävirallinen vertailu, jossa taloyhtiöitä ei enää rankata kunnon vaan tukikelpoisuuden mukaan. Yhtiö, jonka rapussa on eniten irtoavaa maalia, sijoittuu vertailussa kärkeen.
Alaspäin on nyt tavoite
Isännöitsijä Satu Kärkkäinen kertoo neuvovansa asiakkaitaan avoimesti pitämään julkisivuremontit tauolla, kunnes avustuspäätös on käsitelty. "Ennen puhuimme asiakkaille siitä, miten kiinteistön arvoa nostetaan. Nyt puhumme siitä, miten sitä ei nosteta liian aikaisin." Hänen mukaansa yksi taloyhtiö siirsi jo tehdyn ikkunaremontin laskutusta seuraavalle tilikaudelle, jotta se ei ehtisi näkyä tuoreimmassa arviokirjassa.
Ilmiö ei rajoitu remontteihin. Eräs toinen taloyhtiö päätti yhtiökokouksessaan olla maalaamatta rappukäytävän seiniä, koska hallitus arvioi haalistuneen värin viestivän arvioijalle oikeaa asiaa. Kolmas jätti parvekelasitushankkeen kokonaan pöydälle "siihen asti, kunnes tiedämme, kannattaako meidän olla köyhiä vai rikkaita". Neljäs yhtiö meni pidemmälle: se tilasi ulkopuolisen arvion siitä, kannattaisiko pihan asfaltti jopa poistaa kokonaan, koska sorapiha saattaisi laskea kiinteistön arvioitua neliöhintaa juuri sen verran, että avustusprosentti nousisi seuraavaan portaaseen.
Kärkkäisen mukaan hänen toimistolleen on tullut myös yhteydenottoja taloyhtiöiltä, jotka haluavat tietää, onko ikkunoiden vaihtaminen alkuperäisiin, huonommin eristäviin puitteisiin taloudellisesti kannattavaa. "Vastasin, että en osaa laskea sitä ilman lisätietoja, mutta periaatteessa kysymys ei ole enää hullumpi kuin moni muukaan tällä hetkellä esitetty."
Yksi taloyhtiö, joka ehti jo uusia julkisivunsa ennen avustuksen ehtojen julkistamista, kokee jääneensä kelkasta väärästä syystä. "Meitä rangaistaan siitä, että hoidimme asiat ajoissa", sanoo hallituksen jäsen Eero Talasmäki. Hän on esittänyt yhtiökokoukselle vakavissaan, että uusittu julkisivu maalattaisiin tarkoituksella epätasaisesti, jotta rakennus näyttäisi jälleen huoltoa kaipaavalta. Ehdotus ei mennyt läpi, mutta ei myöskään saanut ketään nauramaan huoneessa.
Avustuksen ehdot eivät muutu
Ministeriön asiantuntija, joka valmisteli avustuskriteerit, ei kommentoi yksittäisiä taloyhtiöitä mutta myöntää, että kohdentamisen tarkoitus oli hyvä: rahan piti mennä sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Kriteereitä ei olla muuttamassa, koska niiden uskotaan edelleen ohjaavan tukea oikein – tilastojen valossa juuri niille alueille, joilla asuntojen arvo on pysynyt matalana tai laskenut.
Kärkkäinen sanoo, ettei osaa enää sanoa, näkyykö tässä luvussa todellinen köyhyys vai taloyhtiöiden oppima käyttäytyminen. "Ensi vuonna en tiedä, mittaammeko me enää mitään todellista." Hän kuitenkin lisää, ettei aio ottaa asiaa esiin ministeriön suuntaan, koska hänen omat asiakkaansa hyötyvät tilanteesta juuri nyt.
Purhonen puolestaan on jo suunnitellut seuraavaa siirtoa: hän aikoo ehdottaa hallitukselle, että talon pihavalaistus jätetään korjaamatta vielä yksi talvi. "Pimeä piha ei ole hieno asia, mutta se on tällä hetkellä taloudellisesti perusteltu asia. Ensi keväänä katsotaan uudestaan, kannattaako meidän olla enää köyhiä."
