Kansallisen Talousnäkymäkeskuksen pääekonomisti Reijo Vakaus levittää pöydälle viisitoista vuosikertaa ennusteita ja niiden toteumia. Käyrät osuvat harvoin yhteen. Vakaus katsoo niitä tyytyväisenä.
"Katsokaa tätä", hän sanoo ja osoittaa kahta viivaa, jotka erkanevat heti ensimmäisen vuoden jälkeen eivätkä enää kohtaa. "Tämä ei ole hajontaa. Tämä on linja."
Tuoreen raportin mukaan talouskasvuennusteet ovat osuneet harvoin edes suunnalleen oikeaan, ja silti niiden pohjalta on tehty vuosittain budjettipäätöksiä, joilla on vaikutettu satojentuhansien ihmisten arkeen. Vakauksen mielestä juuri tässä piilee ennusteiden todellinen arvo.
"Jos ennuste osuisi joskus oikeaan ja joskus väärään, sitä ei voisi käyttää mihinkään", hän selittää. "Meidän ennusteemme ovat väärässä poikkeuksellisen tasaisesti, tiettyyn suuntaan, tietyllä marginaalilla. Se on ennustettavuutta parhaimmillaan."
Virhe muuttuu ominaisuudeksi
Keskuksen sisäisessä laatujärjestelmässä virhemarginaalia ei enää merkitä poikkeamaksi, vaan omaksi sarakkeekseen nimellä "vakiokorjaus". Vakauksen mukaan järjestely helpottaa työtä huomattavasti: kun poikkeama on aina suunnilleen sama, sen voi kertoa asiakkaalle etukäteen.
"Sanomme nykyään suoraan: kasvu on kaksi prosenttia, todellisuus on todennäköisesti puoli prosenttia sinne tai tänne", Vakaus sanoo. "Asiakas saa siis kaksi lukua yhden hinnalla."
Valtiovarainministeriön budjettiosaston edustaja, joka ei halua nimeään julkisuuteen, vahvistaa käyttävänsä ennusteita edelleen aktiivisesti. Hänen mukaansa ennusteen tarkkuus ei ole koskaan ollut käytön ehto.
"Tarvitsemme jonkin luvun, jonka ympärille rakentaa esitys", hän sanoo. "Se, että luku on lähes aina väärä, ei poista sen tarpeellisuutta. Se on ainoa lukumme."
Uusi tulkinta vanhalle käyrälle
Keskuksen hallituksen puheenjohtaja Tuula Sivonen on ehdottanut, että virhemarginaali otettaisiin jatkossa osaksi virallista laatulupausta. Hänen mukaansa moni muu ala kadehtisi tällaista pysyvyyttä.
"Sääennusteet vaihtelevat sinne tänne. Meidän ennusteemme ovat väärässä joka vuosi lähes samalla tavalla", Sivonen sanoo. "Kutsuisin sitä instituution vakaudeksi."
Osa keskuksen ekonomisteista on toista mieltä, muttei julkisesti. Yksi heistä, joka pyysi saada pysyä nimettömänä, kertoo yrittäneensä vuosia ehdottaa ennustemallin päivittämistä. Ehdotus on aina hyväksytty periaatteessa ja siirretty käytäntöön "seuraavalla kierroksella".
Vakaus itse ei näe tässä ongelmaa. Hän kertoo, että keskus julkaisee ensi vuonna ennusteen, jonka mukaan talous kasvaa 1,8 prosenttia. Kysyttäessä, mitä hän arvelee todellisen luvun olevan, hän miettii hetken.
"En tiedä", hän sanoo. "Mutta tiedän, ettei se ole 1,8."
