Suomen talous kasvoi huhti–kesäkuussa ennakoitua enemmän, ja uutinen otettiin ennustelaitoksissa vastaan totisin ilmein. Talouden ennustamiseen erikoistuneen laitoksen mukaan kyse ei ole hyvästä uutisesta sinänsä, vaan siitä, että ennustemallit ovat osoittautuneet rakenteellisesti kykenemättömiksi käsittelemään tilannetta, jossa asiat menevät paremmin kuin oletettiin.
"Malli on koulutettu vuosikymmenten datalla, jossa talous yleensä pettää odotukset alaspäin", sanoo laitoksen johtava ennustepäällikkö Reijo Taantuma. "Kun luku nyt yllättikin ylöspäin, järjestelmä ei osannut tulkita sitä muuksi kuin mittausvirheeksi. Jouduimme tarkistamaan lähdeaineiston kolmeen kertaan, ennen kuin uskalsimme julkaista luvun sellaisenaan."
Korjaustarve koskee ennustajia, ei taloutta
Laitos perusti asian tiimoilta pikatyöryhmän, jonka tehtävänä on selvittää, miten malleihin voidaan rakentaa sisään mahdollisuus positiiviselle yllätykselle ilman että koko ennustejärjestelmän uskottavuus vaarantuu.
"Emme voi vain alkaa ennustaa hyvää", Taantuma tarkentaa. "Se söisi koko toimialan uskottavuuden. Työryhmän tehtävä on löytää tapa, jolla voimme myöntää kasvun tapahtuneen menettämättä samalla kykyämme varoittaa siitä, että se voi olla ohi minä hetkenä hyvänsä."
Työryhmässä istuu myös riippumaton taloustutkija Marjut Hidastuma, joka on erikoistunut niin sanottuun jälkiviisausanalyysiin. Hänen mukaansa nykyinen kasvu on tyypillinen esimerkki ilmiöstä, jota alalla kutsutaan sisäisesti "vielä ei ole syytä huoleen -ikkunaksi".
"Ikkuna on kokemuksemme mukaan auki kaksi tai kolme kuukautta", Hidastuma sanoo. "Sen jälkeen joko löydämme uuden riskitekijän, tai talous kääntyy itsestään, jolloin voimme todeta ennustaneemme oikein koko ajan. Kumpikaan lopputulos ei ole meille epäedullinen."
Puolueet ja ministeriö varautuvat siihen, että hyvä jatkuu
Poliittisella kentällä uutiseen on suhtauduttu vaihtelevasti: hallituspuolueissa kasvua on pidetty osoituksena talouspolitiikan onnistumisesta, kun taas oppositiossa on muistutettu, että talouskuria tarvitaan edelleen, mikäli kasvu jatkuu, hidastuu tai pysyy ennallaan.
Valtiovarainministeriön budjettiosastolla kerrotaan, ettei kasvulukua ole vielä kirjattu talousarvioesitykseen, koska sen pelätään olevan "tilastollinen poikkeama, joka korjaa itsensä ennen budjettiriihen alkua". Osastolla on kuitenkin varauduttu siihenkin mahdollisuuteen, että luku pitää paikkansa vielä syksylläkin. Sitä varten on valmisteltu erillinen menettely, jolla hyvä uutinen viestitään kansalaisille "asteittain ja hallitusti, jottei synny turhia odotuksia".
Taantuman työryhmä arvioi saavansa korjatut ennustemallit valmiiksi ensi vuoden alussa, mikäli talous ei sitä ennen keksi jotain uutta, mihin mallit eivät taaskaan osaa varautua. Työryhmä on jo nyt suositellut, ettei seuraavaa positiivista yllätystä kommentoida julkisuuteen ennen kuin sille on löydetty vähintään yksi huolestuttava selitys.
