Tieto siitä, että yhdysvaltalainen liikemies vierailee Tallinnassa jostain tuntemattomasta syystä, ehti olla julkisuudessa vasta muutaman tunnin ennen kuin Helsingistä lähti ensimmäinen risteily, jonka koko myyntipuhe on se, ettei kukaan tiedä mitään.

"Meillä ei ole tarjota kohdetta, ohjelmaa emmekä varmuutta siitä, että mitään näkyy", sanoo matkanjärjestäjä Jere Kalliomäki, jonka yritys myi 340 lippua tuotteeseen nimeltä "Bongausristeily: Kuka ja miksi". "Mutta juuri se on tuote. Ihmiset eivät osta tietoa. He ostavat mahdollisuuden olla siellä, jos joskus selviää, mistä oli kyse."

Risteilyn ohjelma koostuu laivan kannelta tapahtuvasta Tallinnan sataman tarkkailusta kiikareilla, oppaan pitämästä alustuksesta aiheista, joita kukaan ei ole vahvistanut, sekä iltapäivällä tarjottavasta arvauskilpailusta, jonka voittaja saa ilmaisen risteilyn seuraavalle kerralla joku muu tärkeä henkilö käy jossain selittämättä miksi. Kalliomäen mukaan kilpailun suosituin vastausvaihtoehto tähän mennessä on ollut "liiketoimintaa", toiseksi suosituin "ei mitään erityistä" ja kolmanneksi suosituin "en tiedä, mutta halusin osallistua".

Virolaiset viranomaiset eivät ole kommentoineet vierailun syytä, mikä Kalliomäen mukaan on liiketoiminnalle pikemminkin etu kuin haitta. "Jos syy selviäisi, tuote loppuisi siihen. Nyt meillä on periaatteessa rajaton kausi."

Kilpaileva matkatoimisto ehti reagoida jo saman päivän aikana omalla versiollaan, "Salaisuuspaketilla", johon kuuluu bussikuljetus kaupungin läpi pysähtymättä missään tietyssä paikassa, koska "emme halua johtaa ketään harhaan väittämällä tietävämme jotain, mitä emme tiedä". Paketin mukana asiakas saa myös tulostetun paperin, jossa lukee suurin kirjaimin "TÄSTÄ EI TIEDETÄ MITÄÄN", ja jonka moni asiakaspalvelun mukaan on ripustanut kotiinsa muistoksi.

Yksi risteilylle osallistunut helsinkiläinen, joka kertoi nimekseen vain Pirkko, sanoo tulleensa mukaan puhtaasta uteliaisuudesta. "En yleensä tiedä mitään ulkopolitiikasta enkä halua tietääkään. Mutta kun kukaan muukaan ei tiedä, tuntuu, että olen nyt samalla viivalla asiantuntijoiden kanssa. Se on aika harvinaista."

Matkailuyrittäjien liiton edustaja arvioi, että ilmiö voi jäädä lyhytaikaiseksi, jos vierailun syy joskus paljastuu. Kalliomäki ei pidä tätä uhkana. "Jos syy paljastuu ja se on tylsä, myymme sen tuotteena 'Paljastus, joka ei ollut sen arvoinen'. Jos syytä ei paljastu koskaan, meillä on ikuisuustuote. Kumpikin lopputulos on meille hyvä, mikä on aika epätavallista matkailualalla."

Yrityksen asiakaspalvelu kertoo saaneensa risteilyn jälkeen myös yhteydenottoja, joissa tiedustellaan, voiko saman periaatteen viedä muualle. Toistaiseksi tarjolla on ollut kaksi jatkotuotetta: "Ministeriön käytävä", jossa bussi pysähtyy hetkeksi tuntemattoman virkarakennuksen eteen, sekä "Lentokentän portti 14", jonka koko ohjelma on istua penkillä ja katsoa, kuka kävelee ohi. Kalliomäki myöntää, ettei kumpaakaan ole vielä testattu asiakkailla, mutta pitää konseptia "periaatteessa toimivana niin kauan kuin joku jossain tekee jotain kertomatta miksi".

Kysyttäessä, eikö koko liiketoiminta ole hieman kyseenalaista, kun se rakentuu täydelliselle tietämättömyydelle, Kalliomäki toteaa, ettei ala tässä suhteessa juuri eroa uutisoinnista. "Mekin vain kerromme, ettei tiedetä mitään. Erona on lähinnä se, että meillä siitä saa mukaan myös kahvin ja villapeiton."

Risteilyn paluumatkalla kuulutettiin, ettei mitään uutta ole tiedossa, ja suurin osa matkustajista taputti.