Suomenlinnan lossilaiturilla seisoo perjantaiaamuisin pieni jono, mutta se ei ole matkalla katsomaan linnoitusta. Jono muodostuu kaukoputkelle, jonka matkailuyrittäjä Sanna Roos pystytti kesäkuussa rannan reunaan, huomattuaan turistien kääntyvän yhä useammin selin bastioneihin. Kaukoputken kohde on mantereen puolella nouseva toimistotorni, joka on kahden viikon välein muutaman kerroksen verran korkeampi kuin edellisellä kerralla.
"Aluksi luulin, että ihmiset katsovat merta", Roos sanoo. "Sitten tajusin, että he katsovat torninosturia." Kaukoputken käyttö maksaa kaksi euroa minuutilta, ja Roosin mukaan suosituin kysymys on, näkyykö tänään uusi kerros. Hän on alkanut pitää omaa taulukkoa vierailijoiden arvauksista sen suhteen, monesko kerros valmistuu ennen juhannusta, ja lupaa voittajalle ilmaisen kierroksen ensi kesänä.
Oppaat yrittävät pitää katseet linnoituksessa
Suomenlinnan opaskierroksia vetävä Aleksi Virtanen myöntää, että tilanne on hankala. Hän on huomannut ryhmien huomion herpaantuvan systemaattisesti samassa kohdassa kierrosta, missä muurin raosta avautuu näkymä mantereelle. "Yritän kertoa 1700-luvun linnoitustekniikasta, ja puolet ryhmästä kysyy, montako kerrosta tornissa on nyt." Virtanen on kokeillut siirtää kierroksen reitin toiseen suuntaan, mutta osa vierailijoista kävelee silti takaisin katsomaan.
Ilmiöstä on ehtinyt syntyä pieni oheistalous. Saaren kioski myy nyt torninmuotoista munkkia, jonka pinnalla on kuorrutuksesta muotoiltu nosturi, ja yksi saaren käsityöläisistä on lisännyt valikoimaansa postikortin, jossa linnoitus on kuvattu etualalla ja torni epätarkkana taustalla. "Koska niin se oikeastikin nyt näyttää", käsityöläinen toteaa. Roos puolestaan suunnittelee jo iltavuoroa, jolloin kaukoputkella voisi seurata tornin ikkunoiden valaistumista pimeän tultua, vaikka ikkunoita rakennuksessa ei vielä ole.
Eläkeläinen Pentti Laakso kuuluu pieneen porukkaan, joka kokoontuu kaukoputken luo joka toinen torstai kello kymmenen, koska nosturin arvellaan tuovan uuden kerroksen paikoilleen juuri silloin. Ryhmä pitää epävirallista vihkoa, johon merkitään kunkin kerroksen valmistumispäivä ja se, kuka arvasi oikein. "Ensin tulimme tänne katselemaan laivoja", Laakso sanoo. "Nyt laivat ovat vähän niin kuin taustamelua." Hän myöntää, ettei osaa enää sanoa ulkoa, minä vuonna Suomenlinna rakennettiin, mutta muistaa tarkasti, että torni oli viime torstaina kerrosta matalampi kuin tällä viikolla.
Saariston lauttaliikennettä hoitava varustamo kertoo huomanneensa lievän muutoksen matkustajakäyttäytymisessä: ilta-lautoilla istutaan nykyään useammin kannen sillä puolella, josta näkyy mantereelle päin, vaikka vastakkaiselta kannelta avautuisi perinteisesti pidetty parempi merinäkymä. Varustamo ei ole tehnyt asiasta virallista selvitystä, mutta yksi kansimies kertoo huomanneensa saman ilmiön niin usein, että on alkanut itsekin katsoa samaan suuntaan.
Rakennushankkeen tiedotuksesta vastaava viestintätoimisto kommentoi asiaa lyhyesti toteamalla, ettei sillä ole näkemystä siihen, miten hanketta seurataan Suomenlinnasta käsin, mutta piti myönteisenä, että rakennustyö herättää "laajaa yleisökiinnostusta jo ennen valmistumista". Museovirasto, joka vastaa linnoituksen suojelusta, ei ole toistaiseksi ottanut kantaa siihen, onko kaukoputkiliiketoiminta ongelma vai osa saaren nykyistä käyttöä.
Yksi lauantaikävijä, pääkaupunkiseudulla asuva Hanna Kettunen, kertoo tulleensa saarelle nimenomaan tornin takia. "Näin siitä kuvan kaverin some-tilillä ja ajattelin, että pitää käydä katsomassa livenä, ennen kuin se on vain tavallinen talo." Hän myöntää, ettei muista, oliko Suomenlinnassa käynyt viimeksi koulun luokkaretkellä.
Roos aikoo joka tapauksessa jatkaa vuokrausta niin pitkään kuin torni kasvaa. Kysyttäessä, mitä hän tekee, kun rakennus valmistuu eikä siinä enää tapahdu mitään seurattavaa, hän miettii hetken ja toteaa, että samalta rannalta näkyy kyllä muitakin nostureita, jos vain osaa katsoa oikeaan suuntaan.