Neljä miljoonaa euroa kiersi sosiaalityön tutkimuksesta pois ja takaisin samana vuonna

Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa tiistaina puhuttiin "merkittävästä uudesta panostuksesta" sosiaalityön tutkimukseen: neljä miljoonaa euroa siirtyy Suomen Akatemialle jaettavaksi alan hankkeisiin. Vasta kysymysosiossa selvisi, että kyseessä on täsmälleen sama summa, joka samalta tutkimuskentältä leikattiin alkuvuoden säästöpäätöksissä. Raha teki siis kokonaisen kierroksen ja palasi lähtöpisteeseensä, ja ministeriö esittää sen saavutuksena.

Ministeriön viestintäjohtaja Anniina Kiertola ei näe asiassa ristiriitaa. "Kyllä, summa on sama. Mutta rahankäyttö on täysin erilaista. Aiemmin se oli osa perusrahoitusta, nyt se on kilpailtua hanketukea. Tämä on rakenteellisesti aivan eri raha, vaikka numero näyttää samalta." Kiertola pyytää olemaan sekoittamatta "kirjanpidollista jatkuvuutta" ja "poliittista viestiä", jotka hänen mukaansa ovat kaksi eri asiaa, vaikka molemmat viittaavat samaan tilisiirtoon.

Tutkija iloitsee, järjestötyöntekijä ei

Erikoistutkija Ilkka Peltonen sai juuri tiedon, että hänen hakemansa hanke saa rahoitusta uudesta potista. Hän ei osaa sanoa, tunsiko rahan aiempaa historiaa hakemusta jättäessään. "En kysynyt, mistä raha tulee. Kysyin, paljonko sitä on. Tutkijana en pysty ottamaan kantaa valtion kirjanpitoon, minä otan kantaa siihen, saanko palkata tutkimusavustajan vai en." Peltonen sanoo ymmärtävänsä, jos joku kokee tilanteen kummalliseksi, mutta huomauttaa, ettei tyhjä toimisto olisi auttanut ketään.

Toista mieltä on kolmatta sektoria edustava Marja Aho, joka irtisanottiin keväällä samojen leikkausten yhteydessä järjestöstä, joka teki käytännön sosiaalityötä tutkimuksen sijaan. "Minun tehtäväni lakkautettiin, koska rahaa ei ollut. Nyt se sama rahasumma on olemassa, mutta se menee tutkimaan, miksi ihmiset kuten minä jäivät ilman tukea. En osaa päättää, pitäisikö nauraa vai itkeä." Aho sanoo hakeneensa itsekin yhtä uusista tutkimusavustajan paikoista, muttei päässyt haastatteluun.

Opposition-kansanedustaja, joka istuu valtiovarainvaliokunnassa, sanoo huomanneensa yhteyden vasta, kun avustaja vertasi kahta budjettiriviä rinnakkain. Kansanedustaja, joka ei halua nimeään julki ennen kuin on ehtinyt valmistella asiasta kirjallisen kysymyksen, kuvailee löytöä "teknisesti nerokkaaksi mutta poliittisesti noloksi". "En osaa päättää, pitäisikö tästä olla vihainen vai antaa tunnustusta hyvästä kirjanpitotaidosta. Ehkä molempia yhtä aikaa."

Kierto jatkuu, kunhan kirjanpito ehtii perässä

Budjettivirkamies Osmo Rautiainen kuvailee järjestelyä "fiskaalisesti siistiksi ratkaisuksi", koska raha ei koskaan poistunut valtion taseesta, vaan ainoastaan vaihtoi momenttia kahdesti saman vuoden aikana. Hänen mukaansa vastaavia siirtoja tehdään jatkuvasti, mutta harvoin niin, että alkuperäinen leikkaus ja sitä seurannut korvaava siirto osuvat samalle budjettivuodelle ja samalle tutkimusalalle. "Yleensä ehtii kulua enemmän aikaa, ennen kuin kukaan huomaa yhteyttä."

Rautiainen ei pidä kiertoa ongelmana vaan pikemminkin osoituksena järjestelmän toimivuudesta. "Raha löysi takaisin sinne, missä sille oli tarvetta. Sitä me tässä työssä yritämme koko ajan tehdä, vaikka reitti näyttäisikin ulkopuolelta hassulta." Hän lisää lopuksi, ettei tiedä, tehdäänkö nyt myönnetystä tutkimusrahasta uutta leikkauspäätöstä ensi vuoden budjettiriihessä, koska sitä ei ole vielä käsitelty. "Mutta jos tehdään, niin tiedän jo nyt, mistä sen voi myöhemmin korvata."

Kiertola torjuu ajatuksen, että kyseessä olisi kehä. Hänen mukaansa oikea termi on "resurssien dynaaminen uudelleenkohdentaminen", ja hän pyytää toimittajaa olemaan käyttämättä sanaa "sama raha" ilman lainausmerkkejä, koska se antaa "yksinkertaistetun kuvan muuten monivaiheisesta prosessista". Kysyttäessä, mikä prosessissa tarkalleen on monivaiheista, kun rahasumma, lähde ja kohde pysyivät samoina, Kiertola toteaa haastattelun olevan tältä osin lopussa ja toivottaa hyvää päivänjatkoa.

Peltonen puolestaan on jo ehtinyt kirjoittaa rahoitushakemuksensa kiitokset valmiiksi tulevaa artikkeliaan varten. Yhtenä rahoituslähteenä hän mainitsee "yhteiskunnan pitkäjänteisen sitoutumisen sosiaalityön tutkimukseen", mikä pitää muodollisesti paikkansa, vaikka sitoutumisen pituus tässä tapauksessa laskettiin kuukausissa eikä vuosissa.