Hallituksen valmistelema laki, jolla lapsia suojellaan sosiaalisen median haitoilta, ulottuu lakiluonnoksen mukaan kolmeen palveluun: Suomi24:ään, IRC-galleriaan ja Habboon. Instagramin, Snapchatin ja TikTokin ikärajoista päättää EU-komissio, eikä kansallinen laki voi niihin koskea. Ministeriön mukaan tämä ei ole puute vaan lähtökohta, josta työtä on tehty johdonmukaisesti eteenpäin koko valmistelun ajan.
"Meillä on toimivalta juuri näihin kolmeen palveluun, joten keskitymme niihin täydellä voimalla", sanoo ministeriön erityisasiantuntija Liisa Palomäki. "Kun laki on voimassa, voimme sanoa, että Suomessa lapsi ei pääse enää rekisteröitymään IRC-galleriaan ilman huoltajan suostumusta. Se on konkreettinen, mitattava tulos."
Kohderyhmää on vaikea löytää
Ongelmana on, että IRC-galleriaan rekisteröityy nykyisin harvinaisen vähän alaikäisiä. Palvelun oma käyttäjätilasto, jonka ministeriö liitti lakiesityksen taustamuistioon, osoittaa, että suurin osa uusista tunnuksista luodaan 30–45-vuotiaiden toimesta, usein nostalgiasyistä tai vanhan profiilin salasanan unohtumisen vuoksi.
Yksi heistä on 34-vuotias Ville Louhi, joka avasi tililleen kirjautumisen uudelleen viime keväänä muistellakseen lukioaikojaan. Uuden lain myötä hän joutuisi jatkossa vahvistamaan ikänsä erikseen.
"En tiedä, suojeleeko tämä ketään", Louhi sanoo. "Mutta jos laki vaatii minulta ikätarkistuksen ennen kuin pääsen katsomaan kuvia vuodelta 2007, teen sen mielelläni. Ehkä se on jonkinlainen kunnianosoitus sille ajalle, kun palvelulla oikeasti oli käyttäjiä, joita piti suojella."
Habbon osalta tilanne on samansuuntainen: palvelun suomalaiskäyttäjistä yhä useampi on aikuinen, joka pyörittää vanhaa hotellihuonettaan lähinnä keräilymielessä. Suomi24:n keskustelupalstoilla alaikäisiä käyttäjiä ei ministeriön mukaan ole tunnistettu viime vuosina lainkaan, mikä on saanut valmistelijat pohtimaan, tarvitaanko ikärajaa palstalle, jolle kukaan suojeltava ei enää ilmeisesti eksy.
EU-palveluista ei kommenttia
Instagramin, TikTokin ja Snapchatin osalta ministeriö toteaa, ettei sillä ole toimivaltaa eikä siten myöskään kommentoitavaa. Kysymykset ikärajavalvonnan tehokkuudesta juuri näillä alustoilla, joilla suomalaislapset tosiasiassa viettävät aikaansa, ohjataan komissiolle, joka ei ole vastannut lausuntopyyntöön.
Palomäki ei pidä epäsuhtaa ongelmallisena. Hänen mukaansa kansallisen lainsäätäjän tehtävä on käyttää sitä toimivaltaa, joka sillä on, riippumatta siitä, kuinka moni sen piiriin todellisuudessa kuuluu.
"Emme voi säätää lakia palveluista, joita emme sääntele", hän sanoo. "Voimme säätää lain palveluista, joita sääntelemme. Näiden kahden joukon ero ei ole meidän ratkaistavissamme, mutta laki itsessään on silti oikea laki."
Lakiluonnos etenee lausuntokierrokselle syksyllä. Louhi kertoo jo suunnittelevansa, minkä henkilötodistuksen näyttää, jos IRC-galleria joskus sitä kysyy.
