Seinäjoen kaupunki on aloittanut valmistelut sen varalta, että sen alueelle nouseva 1,5 miljardin euron datakeskus tekee kaupungista kansainvälisesti tunnetun teknologiakeskittymän. Brittiläinen teknologiayhtiö rakentaa alueelle ensimmäisessä vaiheessa 110 megawatin laitoksen, ja kaupunginhallitus on jo hyväksynyt periaatepäätöksen, jonka mukaan Seinäjoki esiintyy jatkossa markkinointimateriaaleissa nimellä "Suomen laskentapääkaupunki".
"Emme vielä tiedä, mitä siellä lasketaan, mutta tiedämme, että sitä lasketaan paljon", sanoo Seinäjoen elinkeinojohtaja Osmo Kanervikko. "Se riittää meille imagollisesti. Kun sanomme 'laskenta', ihmiset ajattelevat tekoälyä, ja tekoäly on tällä hetkellä se sana, jonka vieressä haluamme kaupunkimme nimen näkyvän."
Lämpöhyöty luvataan koko kaupungille
Kaupunki on luvannut asukkailleen, että datakeskuksen hukkalämpö hyödynnetään kaukolämpöverkossa, vaikka teknisiä yksityiskohtia ei ole vielä ratkaistu. Tekninen johtaja Liisa Puntari kaupungin infrastruktuuriyksiköstä kertoo, että suunnitelma on toistaiseksi "periaatteen tasolla erittäin pitkällä".
"Tiedämme, että lämpöä syntyy, ja tiedämme, että meillä on putkia", Puntari sanoo. "Näiden kahden asian yhdistäminen on insinööritiedettä, jota emme ole vielä aloittaneet, mutta olemme jo suunnitelleet siitä esitteen. Esite on valmis ennen putkia, mikä on kokemuksemme mukaan täysin normaali järjestys."
Osa asukkaista on kysellyt, kuinka paljon sähköä ja jäähdytysvettä laitos tarvitsee, ja nouseeko hinta muille kuluttajille. Kaupunki on vastannut avoimuuden nimissä perustamalla asiasta kysymys-vastauspalstan, jonka ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa vastaus kuuluu: "Selvitämme asiaa parhaillaan ja tiedotamme heti, kun tiedämme jotain, joka kannattaa kertoa."
Koululaiset opettelevat uusia sanoja
Paikallinen koulutoimi on ilmoittanut lisäävänsä syksyn opetussuunnitelmaan oppitunnin, jolla käydään läpi datakeskuksen toimintaan liittyvää sanastoa, kuten "palvelinsali", "jäähdytysteho" ja "megawatti". Rehtori Jukka Ohitusraide pitää uudistusta tärkeänä paikallisidentiteetin kannalta.
"Lapsemme kasvavat kaupungissa, jonka naapurissa lasketaan asioita, joita emme itsekään ymmärrä", Ohitusraide sanoo. "On tärkeää, että he osaavat käyttää oikeita sanoja, vaikka eivät osaisikaan selittää, mitä ne tarkoittavat. Se on muuten aika hyvä kuvaus koko hankkeesta."
Investoinnin taustalla oleva yhtiö on kertonut kaupungille, että laitoksen toinen rakennusvaihe voi moninkertaistaa kapasiteetin, mikäli ensimmäinen vaihe osoittautuu "riittävän vakuuttavaksi sijoittajille". Kaupunginjohto on tulkinnut tämän lupaukseksi ja tilannut jo kylttejä, joissa lukee "Tervetuloa Seinäjoelle, laskennan kotikaupunkiin", vaikka virallista päätöstä toisesta vaiheesta ei ole tehty.
Elinkeinojohtaja Kanervikon mukaan kaupunki ei koe ottavansa riskiä. "Vaikka laitos ei koskaan valmistuisi, meillä on jo hieno kyltti. Ja jos se valmistuu, meillä on hieno kyltti ja datakeskus. Tässä ei ole huonoa lopputulemaa."
