Saimaan viiden kaupungin yhteisen matkailuorganisaation työntekijöille jaettiin maanantaina 41-sivuinen perehdytysopas, jonka ensimmäinen luku alkaa lauseella: "Saimaa on yksi järvi, mutta sitä ei saa sanoa kenenkään kuullen." Lehdistön käsiin päätynyt asiakirja kuvaa, miten alue aikoo nousta Suomen matkailualueiden kärkikolmikkoon, vaikka pysyvä rahoitusmalli on yhä ratkaisematta.
Kuka omistaa horisontin
Oppaan mukaan järveä saa jatkossa esitellä ulkomaisille vieraille vain "sen kaupungin näkökulmasta, jonka rannalla esittelijä sillä hetkellä seisoo". Kaupunkien yhteismarkkinoinnissa tämä tarkoittaa, että jokaisen esitteen kansikuvassa on sama vesi, mutta kuvatekstissä on aina eri kaupungin nimi. Viidennen kaupungin vesi on merkitty oppaassa tunnuksella "muu Saimaa".
Oppaan liitteessä 3 on kartta, jossa järven selkävedet on jaettu viiteen kaistaan kuin pizza. Kartan alareunassa huomautetaan, että kalat eivät ole sitoutuneet rajoihin eikä niiltä myöskään odoteta sitä ennen vuoden 2027 ensimmäistä neljännestä.
– Minä sain tehtäväkseni selittää turistille, miksi vesi on tässä kohtaa sinisempää kuin naapurissa, kertoo matkailuneuvoja Kaarina Hirvonen. – Olen kokeillut kolmea vastausta. Paras on "pilvet".
Kärkikolmikko kolmella tavalla
Opas määrittelee kärkikolmikon kolmella vaihtoehtoisella mittarilla: yöpymisvuorokausilla, kävijätyytyväisyydellä ja "siinä, että joku muistaa nimen oikein". Jos mikään mittareista ei toteudu, kärkikolmikoksi voidaan lukea "kolme alueen suurinta saarta", jotka ovat jo sopineet asiasta keskenään.
Oppaan kielipolitiikkaa koskevassa luvussa neuvotaan välttämään sanaa "kaukana". Etäisyydet ilmoitetaan jatkossa muodossa "lähellä jotakin". Lappeenrannasta Savonlinnaan on siten "lähellä Imatraa", kun taas Kuopioon matkustava vieras kuulee, että hän on "lähellä kaikkea, mikä ei ole tässä".
Rahoituksesta opas toteaa vain, että pysyvä malli "löytyy kyllä, kun joku ensin maksaa jotain". Siihen asti kaupunkien osuudet kerätään vuorotellen. Tänä syksynä maksuvuorossa on kaupunki, jonka rannalla kokous pidettiin.
Naapurin näkökulma
Pohjois-Karjalassa kehitys on otettu rauhallisesti vastaan.
– Me olemme tässä vähän sivusta seurailleet, sanoo erään pohjoiskarjalaisen kunnan matkailuvastaava Pertti Närhi. – Meillä on kyllä järviä, jotka ovat ihan yhtä märkiä. Emme ole kuitenkaan tunteneet tarvetta niiden yhdistämiseen, kun jokaisella on jo valmiiksi oma kalastaja.
Matkailututkija Tuula Savolainen muistuttaa, että yhteistyö on harvoin ollut Saimaan vahvuus.
– Ennen vanhaan jokainen ranta kilpaili siitä, kenellä on kauneimmat auringonlaskut. Nyt kaikki myyvät samaa auringonlaskua, vain eri kellonaikaan. Se on edistystä.
Opas sisältää myös ohjeen, miten ulkomaalaiselle kerrotaan Saimaan norpasta: "Norppa on kaikkien kaupunkien yhteinen, mutta sitä ei ole luvattu kenellekään tiettynä päivänä." Esittelijöitä kehotetaan viittaamaan eläimeen vain tunnelmallisesti ja pitämään kädet taskuissa, jotta kukaan ei luule lupauksen olevan sitova.
Ensimmäinen vieras
Yhteinen organisaatio sai ensimmäisen asiakkaansa jo viime viikolla. Pariskunta Saksasta pyysi päästä "Saimaalle" ja päätyi ensin lipputiskille, sieltä toiseen kaupunkiin ja lopulta satamaan, jossa heille kerrottiin, että he olivat olleet Saimaalla koko ajan.
– Meistä oli ihan hyvä reissu, pariskunnan nainen kertoi lähtiessään. – Emme vain tiedä, mitä näimme.
Matkailuorganisaation mukaan palaute on juuri sitä, mitä kärkikolmikkoon pääsy edellyttää. Oppaan viimeisellä sivulla on tyhjä kenttä otsikolla "Saimaa on", jonka täyttämisestä ei ole vielä päästy yksimielisyyteen. Kynä on kiertänyt jo neljä kaupunkia, ja kaikki ovat jättäneet sen takaisin pöydälle.
