Kun eduskuntaan jätettiin tällä viikolla välikysymys maatalouden kriisistä ja varoitus siitä, ettei Suomessa tulevaisuudessa ehkä ole enää kotimaista ruokaa, maa- ja elintarvikeministeriö kutsui koolle oman tiedotustilaisuutensa. Siellä sama luku esitettiin toisin päin: omavaraisuusasteen lasku ei ole ongelma, vaan merkki siitä, että Suomi on vihdoin päässyt tasapainoon.
"Olemme tottuneet ajattelemaan, että omavaraisuusasteen lasku on huono uutinen", sanoi ministeriön kehitysjohtaja Sampo Tuontinen tilaisuuden avauspuheenvuorossa. "Todellisuudessa kyse on siitä, että riippuvuutemme on vihdoin tasapainossa: emme ole enää liikaa riippuvaisia omasta tuotannostamme emmekä liikaa tuonnista. Olemme keskellä, ja keskellä on aina tasapaino."
Tuontinen esitteli graafin, jossa omavaraisuusaste laskee tasaisesti kohti nollaa, mutta käyrä on käännetty ylösalaisin niin, että lasku näyttää nousulta. Kysyttäessä käännöksen perusteita hän totesi, että "akselin suunta on aina toimituksellinen valinta", ja lisäsi, ettei graafin lukusuunnalla ole vaikutusta itse lukuun, ainoastaan siihen, miltä se tuntuu katsoessa.
Puolet leivästä on jo saavutus
Tilaisuudessa jaetussa muistiossa todetaan, että jos kotimaisen viljan osuus leivästä laskee alle puoleen, "puolikas on silti enemmän kuin nolla, joten kehitys on edelleen positiivista suhteessa pahimpaan mahdolliseen skenaarioon". Muistiossa ei mainita, minkä vuoden tasoon vertailu tehdään, mikä Tuontisen mukaan on tarkoituksellista: "Jos vertailuvuotta ei nimetä, kehitys ei voi koskaan olla huonompi kuin vertailu itse."
Elintarvikealan etujärjestön edustaja, joka seurasi tilaisuutta paikan päältä, kieltäytyi kommentoimasta graafia mutta totesi toimittajille käytävällä, että hänen omalla tilallaan puhutaan asiasta "ilman akseleita, suoraan tuloksena tilillä". Häntä ei haluttu nimetä tiedotteeseen, koska ministeriön mukaan "yksittäiset kokemukset voivat hämärtää kokonaiskuvaa".
Kauppa varautuu jo etukäteen
Pääkaupunkiseudun ruokakaupan osastopäällikkö Elina Rautiainen kertoo, ettei odota ministeriön tiedotustilaisuuden muuttavan hyllyjä lähiaikoina, mutta on silti alkanut merkitä kotimaiset tuotteet erillisellä tarralla, "koska ei tiedä, montako niitä on ensi vuonna enää jäljellä laskettavaksi". Hän ei osaa sanoa, onko kehitys hänen näkökulmastaan tasapainoa vai sen vastakohtaa, mutta huomauttaa, että asiakkaat kysyvät kotimaisuudesta useammin kuin ennen, "ikään kuin aavistaisivat jotain, mitä ei vielä ole tilastoissa".
Tilaisuuden lopuksi Tuontista pyydettiin arvioimaan, missä vaiheessa tasapaino kääntyisi takaisin epätasapainoksi. Hän vastasi, ettei kysymys ole mielekäs, koska "tasapaino on määritelmällisesti tila, josta ei voi pudota, ainoastaan siirtyä uuteen tasapainoon". Kysymykseen siitä, mitä tapahtuu, jos kotimaista ruokaa ei lopulta ole ollenkaan, hän totesi, että silloin "riippuvuus on saavuttanut täydellisen johdonmukaisuuden", ja siirtyi seuraavaan kysymykseen.
Toimittajien joukossa istunut eläkeläinen, joka oli saapunut paikalle yleisönä, kysyi vielä lopuksi, tarkoittaako tasapaino sitä, että viljelijät voivat olla huoletta. Tuontinen vastasi, että huoli ja tasapaino ovat "kaksi eri mittaria, joita ei kannata sekoittaa keskenään", ja että ministeriö seuraa jatkossakin kumpaakin erikseen, jotta ne eivät pääse vaikuttamaan toisiinsa tilastoissa. Vastauksen jälkeen hän keräsi paperinsa ja totesi avustajalleen kuuluvalla äänellä, että tilaisuus meni "täsmälleen niin kuin piti", vaikkei kukaan ollut kysynyt häneltä etukäteen, miltä sen olisi pitänyt mennä.
