Vaaleanpunainen timantti, jonka sisäkkö löysi omenasta ja joka palaa nyt sadan vuoden jälkeen museon näyttelyyn, on herättänyt Suomessa yhden kysymyksen: kuka vastaa siitä, että jalokivi oli omenassa? Toimittajamme jäljitti vastuuketjun alusta loppuun. Se kesti noin neljä tuntia, ja loppu oli lyhyempi kuin alku.

Ensimmäinen lenkki: omena

Omena kasvoi Normandiassa tilalla, joka on nykyisin kuntaliitoksen jälkeen osa kuntaa, jonka nimeä kukaan ei enää muista. Nykyinen tilanomistaja kertoo, ettei hänen suvullaan ole asian kanssa mitään tekemistä.

– Meillä kasvatetaan omenia, ei timantteja, hän sanoo. – Jos omenassa on timantti, se on tullut sinne jostain muualta. Puu ei ole sellaisesta maininnut.

Puun hoitoa koskevat pöytäkirjat vuodelta 1926 on säilytetty, mutta niiden kohta "sisältö" on jätetty täyttämättä. Kohdan viereen joku on piirtänyt pienen kysymysmerkin ja sen viereen toisen, vähän isomman.

Toinen lenkki: museo

Museo kertoo, että timantti oli aikoinaan vitriinissä numero 14. Vitriinin kaikkien avainten haltijoita on kolme, ja jokainen heistä on joko eläkkeellä, vaihtanut alaa tai "tällä hetkellä saavuttamattomissa".

– Meillä on yhdeksän sivua sääntöjä siitä, miten timantti pidetään vitriinissä, mutta ei yhtään sitä, mitä tehdään, jos se päätyy hedelmään, sanoo museon turvallisuuspäällikkö, joka haluaa esiintyä tässä jutussa vain etunimellä Marcel. – Emme koskaan kuvitelleet, että omena olisi uhka. Nyt tiedämme, että se oli.

Museon mukaan vastuu siirtyy tässä kohtaa kokoelmapäällikölle. Kokoelmapäällikkö taas ohjaa kysymyksen kiinteistöpäällikölle, koska "omena on ensisijaisesti tilakysymys".

Kolmas lenkki: omenakauppa

Kiinteistöpäällikkö toteaa, ettei omenoita ole koskaan hankittu museon talousarviosta. Hän ohjaa kysymyksen kahvilan pitäjälle, joka sanoo hankkineensa omenat "joltain, joka tuli ovelle torstaisin". Torstaisin ovelle tuli vuosikymmenten ajan kolme eri ihmistä, joista yksi oli todennäköisesti sama kuin toinen.

Ranskalaisen elintarvikeviraston edustaja kertoo, ettei omenoiden sisäisiä jalokiviä seurata. Viranomaisen mukaan kyseessä on "ilmiö, jota ei ole toistaiseksi tunnistettu, joten se ei ole voinut kuulua kenellekään".

Sisäkkö, joka haukkasi

Sisäkkö itse ei ole ottanut kantaa siihen, kuka vastaa. Hänen mukaansa kysymys oli ollut lähinnä se, miksi omena oli kova.

– Ajattelin, että se on pakastettu, hän sanoo.

Vastuuketjun päässä odottaa tyhjä kansio, jonka kanteen on kirjoitettu tussilla "VASTUU". Kansion sisältä löytyi yksi lappu, jossa lukee: "Ks. omena."

Museo on ilmoittanut, että timantti esitellään uudelleen yleisölle ensi viikolla. Vitriinin viereen on asetettu pieni kyltti, jossa lukee: "Älä syö." Kuka kyltin kirjoitti, ei ole tiedossa, mutta se on ripustettu jo kahdesti eri henkilön toimesta.