Kun Lääkäriliiton puheenjohtaja kommentoi viime viikolla, ettei olisi itse kirjoittanut monia etälääkäripalvelujen chatissa myönnettyjä reseptejä, uutinen ehti kiertää vasta kerran sosiaalisessa mediassa ennen kuin siitä oli syntynyt liiketoimintaidea. Tamperelainen Sami Korvela perusti kaksi päivää myöhemmin yrityksen, joka opettaa asiakkaita kirjoittamaan oireensa chatbotille "juuri oikealla tavalla".
"Kyse ei ole valehtelemisesta", Korvela korostaa. "Kyse on siitä, että osaa kertoa asian niin kuin lääkäri haluaa sen kuulla, jotta keskustelu etenee eikä jää junnaamaan lisäkysymyksiin." Hänen kahden tunnin verkkokurssinsa käy läpi, missä järjestyksessä oireet kannattaa mainita, kuinka pitkä viesti on optimaalinen ja miksi tietyt sanat – "voisiko olla mahdollista" – hidastavat käsittelyä verrattuna suoraan toteamukseen.
Kurssin suosio kertoo etälääkäribisneksen mittakaavasta: yksittäinen chat-vastaus tuottaa palveluntarjoajalle Kela-korvauksen, joten yritysten kannattaa käsitellä mahdollisimman monta keskustelua mahdollisimman nopeasti. Korvelan mukaan hänen asiakkaansa eivät yritä huijata järjestelmää vaan sopeutua siihen. "Jos systeemi palkitsee lyhyestä ja selkeästä viestistä, on aika lapsellista syyttää asiakasta siitä, että hän oppii kirjoittamaan lyhyesti ja selkeästi."
Kurssi on jaettu kolmeen osioon: oireen kuvaus, aikajana ja "toivottu lopputulos" -kappale, jonka Korvela suosittelee kirjoittamaan viimeiseksi ja lyhyimmäksi. Hän näyttää osallistujille esimerkkiviestejä, joissa samasta oireesta kerrotaan kahdella tavalla, ja pyytää arvioimaan, kumpi etenee chatissa nopeammin. Ero on Korvelan mukaan yleensä niin selvä, että osallistujat tunnistavat sen itse ennen kuin hän ehtii sanoa mitään. "En opeta ketään keksimään oireita. Opetan järjestystä, jossa todelliset oireet kannattaa esittää."
Vastaus tulee kahdessa minuutissa
Yksi Korvelan asiakkaista, Tiina Hakala, kertoo säästäneensä kurssin ansiosta arviolta kymmenen minuuttia jokaisesta chat-käynnistä. "Ennen kirjoitin, että olo on ollut väsynyt ja korvassa särkee vähän silloin tällöin. Nyt kirjoitan: kolme päivää kestänyt korvakipu, ei kuumetta, aiemmin vastaava oire hoidettu antibiootilla. Vastaus tulee kahdessa minuutissa." Hän ei osaa sanoa, onko oireenkuvaus tarkempi kuin ennen kurssia vai vain tehokkaampi.
Yksi etälääkäriyhtiö, joka ei halua nimeään julkisuuteen, myöntää seuranneensa ilmiötä sisäisesti. Yhtiön laadusta vastaava kertoo, että viestien keskipituus on lyhentynyt seitsemän prosenttia puolen vuoden aikana ja resepti kirjoitetaan nyt keskimäärin 40 sekuntia nopeammin kuin ennen. "Emme tiedä, ovatko asiakkaat terveempiä. Tiedämme, että he ovat parempia kirjoittajia."
Lääkäriliiton mukaan kehitys ei ole ongelma vain yksittäisten reseptien kohdalla, vaan siksi, että koko järjestelmä alkaa palkita oikeaa sanamuotoa enemmän kuin oikeaa diagnoosia. Korvela on tästä eri mieltä ja suunnittelee jo jatkokurssia, jossa käydään läpi, miten poissaolotodistuksen pituus kannattaa perustella, jotta hakemus etenee ensimmäisellä yrityksellä. Hän sanoo saaneensa jatkokurssiin jo yli sata ilmoittautumista, ennen kuin on ehtinyt kirjoittaa siihen yhtäkään diaa.
Kilpailijoita on ehtinyt syntyä nopeasti. Yksi tamperelainen kirjastonhoitaja on avannut ilta-aikaan puhelinneuvontanumeron, joka ei liity kumpaankaan yhtiöön ja jossa hän lukee soittajan sanelemat oireet ääneen tarkistaakseen, kuuluvatko ne "oikeaan järjestykseen". Toinen yrittäjä myy valmiiksi muotoiltuja oireviestipohjia yleisimpiin flunssa- ja allergiakausiin, hinnaston mukaan neljä euroa kappale, kymmenen euroa kolmen kappaleen erä. Korvela pitää kilpailua terveenä merkkinä siitä, että ala on vasta alussa, ja sanoo harkitsevansa oman pohjapalvelun lisäämistä kurssin yhteyteen ennen vuodenvaihdetta.
