Valtiovarainministeriö on ottanut käyttöön uuden pikatestin, jolla arvioidaan pääkaupunkiseudun suurhankkeiden rahoittajien luotettavuutta. Testi perustuu yksinkertaiseen tunnuslukuun: kuinka monta eri nimeä rahoittajan taustalla oleva henkilö on virallisesti käyttänyt.
Uudistus syntyi, kun tuoreet selvitykset paljastivat Vantaan areenahankkeen rahoituskuvioiden takaa henkilön, jolla on ollut käytössään useita eri nimiä ja joukko yhtiöitä, joiden toiminnasta ei löydy näyttöä. Ministeriö vakuutti samaan aikaan julkisuudessa, ettei hankkeelle ole tarjolla lisärahoitusta, mutta selvityksen sivutuotteena kävi ilmi, ettei kukaan ollut aiemmin laskenut, montako nimeä rahoittajalla saa ylipäätään olla ennen kuin se herättää kysymyksiä.
"Meillä ei ollut aiemmin virallista kynnysarvoa", kertoo ministeriön erityisasiantuntija Lauri Kajanne, joka johti mittarin kehitystyötä. "Nyt meillä on. Yksi nimi on normaali. Kaksi selittyy yleensä avioliitolla. Kolmesta ylöspäin pyydämme lisäselvitystä, ja seitsemän nimen kohdalla katsomme, että keskustelu on jo käyty."
Asteikko kalibroitiin olemassa olevalla aineistolla
Mittarin kalibrointiin käytettiin ministeriön mukaan "olemassa olevaa aineistoa", jolla tarkoitetaan käytännössä juuri tätä yhtä tapausta. Kajanteen mukaan se riitti, koska "ääripää tuli heti vastaan, joten skaala rakentui luonnostaan".
Tarkemmassa ohjeistuksessa mittari huomioi myös yhtiöiden lukumäärän suhteessa niiden toteutuneisiin hankkeisiin. Jos yhtiöllä on enemmän pöytälaatikoita kuin valmiita rakennuksia, pistemäärä laskee. Jos yhtiön kotipaikka on vaihtunut useammin kuin sen toimitusjohtaja, pistemäärä laskee lisää.
Rahoitusalan konsultti Hilma Törnvall pitää mittaria askeleena oikeaan suuntaan, muttei täysin riittävänä. "Nimimäärä on hyvä ensimmäinen suodatin, mutta se ei kerro kaikkea. Osa luotettavista toimijoista on ollut yhden nimen takana koko uransa, ja osa epäluotettavista on tarpeeksi fiksuja pitäytymään yhdessä nimessä juuri tästä syystä. Suosittelisin toista muuttujaa: montako kertaa rahoittaja on kieltäytynyt haastattelusta."
Ministeriö kertoo harkitsevansa ehdotusta, mutta pitää nykyistä mittaria "riittävän hyvänä ensimmäiseksi versioksi" ja aikoo laajentaa sen käyttöä tarvittaessa muihinkin suurhankkeisiin, mikäli niissä ilmenee vastaavia piirteitä.
Kunnat kyselevät jo omaa versiota
Uutisoinnin jälkeen useat kunnat ovat tiedustelleet ministeriöltä, voisiko mittarin ottaa käyttöön myös paikallisissa hankkeissa. Ministeriö suhtautuu pyyntöihin myönteisesti mutta muistuttaa, että testi on tarkoitettu täydentämään olemassa olevaa harkintaa, ei korvaamaan sitä.
"Emme ole sanomassa, että nimien laskeminen riittää yksinään", Kajanne täsmentää. "Mutta jos rahoittajalla on enemmän nimiä kuin meillä on virkailijoita hänen tapauksensa selvittämiseen, se on jo sinänsä tieto."
Ministeriö ei ole toistaiseksi kommentoinut, sovelletaanko samaa periaatetta myös sen omiin lausuntoihin hankkeen rahoituksesta, joita mediassa on tähän mennessä laskettu ainakin neljä toisistaan poikkeavaa versiota. Kajanteen mukaan kyse on kuitenkin eri asiasta: "Meidän lausuntomme eivät muutu, ne vain tarkentuvat."
