Valtiovarainministeriön strategiajohtaja vaati tällä viikolla julkisesti, että talouspolitiikassa on vihdoin uskallettava koskea niin sanottuihin pyhiin lehmiin – automaattisiin etuuksiin ja korotuksiin, joita kukaan päättäjä ei ole toistaiseksi halunnut käsitellä ääneen. Puheenvuoro herätti ministeriössä laajaa kannatusta, minkä seurauksena perustettiin Pyhien Lehmien Tunnistus- ja Arviointityöryhmä.
Työryhmän ensimmäinen kokous osoittautui odotettua haastavammaksi, kun kävi ilmi, ettei kukaan osallistujista osannut nimetä yhtään konkreettista lehmää. Työryhmän puheenjohtaja, kehitysjohtaja Hemmo Kalvosuoja, kertoo, että asiaa käsiteltiin lopulta hyvin perusteellisesti.
"Pyhä lehmä on määritelmällisesti sellainen, josta kukaan ei uskalla puhua", Kalvosuoja sanoo. "Se tarkoittaa, että meidän piti ensin keksiä tapa puhua lehmistä puhumatta niistä suoraan. Se vei odotettua enemmän aikaa."
Ensimmäinen lehmä löytyi ilmoitustaululta
Läpimurto tapahtui työryhmän mukaan kokouksen puolivälissä, kun eräs jäsen huomasi kokoushuoneen ilmoitustaululla vanhan julisteen henkilöstöedusta, jota kukaan ei ollut vuosikausiin uskaltanut ottaa esityslistalle. Etu koski ministeriön oman henkilökunnan kahvinkeittolaitteiden huoltosopimusta, jonka irtisanomista oli aiemmin ehdotettu kolme kertaa ja joka oli kolme kertaa vedetty pois listalta ilman virallista syytä.
"Se oli pieni lehmä, mutta kiistatta pyhä", Kalvosuoja toteaa. "Kukaan ei kyennyt selittämään, miksi siihen ei voitu koskea. Se oli juuri sellainen tapaus, jota olimme etsineet."
Työryhmän talousasiantuntija Sini Ruokosalo muistuttaa, että varsinaiset, isot pyhät lehmät – kuten automaattiset indeksikorotukset – ovat huomattavasti kahvinkeittolaitetta monimutkaisempia, koska niiden ympärille on vuosien saatossa rakentunut suuri joukko sidosryhmiä, jotka kaikki haluavat tulla kuulluiksi ennen kuin mitään päätetään.
"Tässä kohtaa professorit ovat esittäneet huolen, että jos automaattiset korotukset siirretään takaisin poliittiseen harkintaan, siitä tulee lobbareille eräänlainen unelmamaa", Ruokosalo sanoo. "Työryhmämme kanta on, että unelmamaa kuulostaa periaatteessa hyvältä, kunhan sen muodostumisesta tehdään ensin oma vaikutustenarviointi."
Kansalaiskysely tilattiin varmuuden vuoksi
Työryhmä tilasi myös oman kyselytutkimuksen selvittääkseen, mitä kansalaiset ajattelevat eriarvoisuudesta ennen kuin lehmien käsittelyä jatketaan. Tulosten mukaan suomalaiset hyväksyvät erot, jotka johtuvat osaamisesta ja ahkeruudesta, mutta pitävät perusteettomia eroja kohtuuttomina – havainto, jonka Kalvosuoja sanoo tukevan vahvasti työryhmän jatkotyötä.
"Tästä voimme päätellä, että meidän täytyy ensin selvittää, onko kukin lehmä ahkera vai perusteeton, ennen kuin sitä voidaan edes harkita siirrettäväksi", hän sanoo. "Se on tietysti kokonaan oma selvityksensä."
Ruokosalon mukaan työryhmä on alustavasti tunnistanut yhteensä neljä mahdollista pyhää lehmää, joista kolmea ei ole vielä uskallettu mainita kokouspöytäkirjassa nimeltä. Näistä käytetään toistaiseksi työnimiä "Lehmä A", "Lehmä B" ja "se toinen, josta puhuttiin käytävällä".
Työryhmä jatkaa työtään syksyyn, ja sen väliraportissa on Kalvosuojan mukaan tarkoitus esittää suositus siitä, missä järjestyksessä lehmiin olisi turvallisinta koskea. Hän painottaa, ettei kyse ole päätösten viivyttämisestä.
"Päinvastoin. Me juuri nyt teemme sitä rohkeaa työtä, josta puhuttiin", Kalvosuoja sanoo. "Rohkeus vaatii vain, että ensin tiedetään tarkalleen, mitä ollaan koskematta."
