Kun datakeskusyhtiö Verda kertoi viime viikolla suunnittelevansa Pyhäjoelle "massiivista" datakeskusta ja yhtiön arvon todettiin nousseen miljardiin euroon, Pyhäjoen kunnantalon aulaan ilmestyi jo seuraavana päivänä ilmoitustaulu otsikolla "Hukkalämpö — varaukset". Rakennuslupaa ei ole vielä myönnetty eikä yhtäkään palvelinkaappia tuotu paikalle, mutta paikallinen elinkeinoelämä on jo järjestäytynyt lämmön ympärille, jota ei toistaiseksi ole olemassa.
Osuuskunta myy lämpöä, jota ei vielä synny
Ensimmäisenä liikkeelle lähti kahdeksan pyhäjokelaisen perustama Rantalämpö-osuuskunta, joka aikoo ostaa datakeskuksen jäähdytyksestä syntyvän hukkalämmön ja jakaa sen edelleen kyläsaunoille putkiverkossa, jota ei vielä ole rakennettu. Osuuskunnan puheenjohtaja Ilmari Konttinen kertoo, että osuuksia on myyty jo 340 kappaletta, vaikka lämmön toimitusajankohdasta ei ole tietoa. "Me emme myy lämpöä, me myymme etuoikeutta lämpöön sitten kun sitä on. Kysyntä on ollut kovempaa kuin osasimme odottaa, varsinkin sen jälkeen kun naapurikylän saunaseura ilmoitti jäävänsä jonon ulkopuolelle." Konttisen mukaan osuuskunta on jo tilannut konsultilta selvityksen siitä, kuinka monta astetta palvelinsalin ylijäämälämpö riittää nostamaan löylyhuoneen lämpötilaa, mutta selvitys valmistuu vasta, kun datakeskuksesta on julkaistu tekniset tiedot.
Paikallinen yrittäjä Tuula Hirvaskoski puolestaan avasi kahden viikon sisällä "Datasaunan", pienen kahvilan ja saunaosaston, joka mainostaa itseään "Suomen ensimmäisenä pilvipohjaisella lämmöllä lämpiävänä saunana" — vaikka pilvipalvelin, josta lämpö on määrä tulla, on vielä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hirvaskoski ei näe tässä ristiriitaa. "Asiakas ei osta höyryä, asiakas ostaa tarinaa siitä, että höyry tulee palvelimelta. Sen tarinan voi myydä jo nyt."
Oppaat, kurssit ja varattu parkkipaikka
Datakeskuksen ympärille on syntynyt myös koulutustarjontaa. Kansalaisopisto lisäsi syyslukukauden ohjelmaan kurssin "Johdatus datakeskustalouteen", jolle ilmoittautui 27 opiskelijaa ensimmäisen vuorokauden aikana. Kurssin vetäjä, eläköitynyt lukion fysiikanopettaja Pentti Aaltoranta, myöntää opettavansa aihetta pääosin yhtiön lehdistötiedotteen ja omien arvausten pohjalta. "En tiedä vielä montaako megawattia laitos käyttää, mutta osaan kertoa, mitä megawatti yleensä tarkoittaa. Sillä pääsee jo pitkälle iltakurssilla."
Kunnan matkailuyhdistys on samaan aikaan merkinnyt kartalle "Datakeskuksen näköalapaikan", vaikka rakennusta ei ole vielä olemassa; paikalla käy jo bussillisia uteliaita, jotka kuvaavat peltoa, johon laitos on määrä nousta. Lähikahvilan pöytävaraukset näköalapaikan aukioloaikoina ovat täynnä lokakuulle asti. Yksi vierailija, helsinkiläinen eläkeläispariskunta, kertoi tulleensa katsomaan "sitä paikkaa, josta tulee se lämpö", ja piti retkeä onnistuneena, vaikka mitään ei ollut nähtävissä muuta kuin ojankaivuuta varten pystytetty mittatikku.
Verdan viestintäjohtaja kommentoi paikkakunnan aktiivisuutta lyhyesti: yhtiö "seuraa mielenkiinnolla" paikallista kehitystä, mutta ei vielä voi vahvistaa, milloin ensimmäinen palvelinkaappi käynnistyy tai kuinka paljon hukkalämpöä siitä todella vapautuu. Rantalämpö-osuuskunta ei pitänyt kommenttia esteenä: seuraavana aamuna osuuskunta ilmoitti avanneensa toisen varauskierroksen, tällä kertaa suoraan naapurikunnan asukkaille, "koska kysyntä ylitti jo nyt sen, mitä ensimmäinen kierros oli suunniteltu kattamaan". Kukaan ei ole vielä laskenut, riittääkö lämpöä kaikille jonossa oleville, koska kukaan ei vielä tiedä, kuinka paljon sitä ylipäätään syntyy.
Jälleenmyyjiä jälleenmyyjille
Viimeisin tulokas hukkalämpötaloudessa on kiinteistönvälitys Rantakoti Pyhäjoki, joka on alkanut merkitä myynti-ilmoituksiinsa maininnan "datakeskuksen tulevan lämpöverkon piirissä", vaikka verkkoa ei ole rakennettu eikä sen reittiä ole vielä suunniteltu. Välittäjä Sanna Kojonkoski kertoo maininnan nostaneen kahden viime viikon aikana myytyjen tonttien pyyntihintoja keskimäärin kuudella prosentilla. "Emme väitä, että lämpö tulee juuri sinne. Sanomme, että se saattaa tulla sinne, ja se riittää monelle ostajalle. Ihmiset eivät osta putkea, he ostavat mahdollisuutta putkeen."
Ilmiö on ehtinyt jo Rantalämpö-osuuskunnan sisällekin: osuuskunta myy nyt osuuksiensa jälleenmyyntioikeutta erillisenä tuotteena niille, jotka eivät ehtineet mukaan ensimmäiselle varauskierrokselle. Konttisen mukaan jälleenmyyntioikeuksia on liikkeellä jo enemmän kuin alkuperäisiä osuuksia, mutta hän ei pidä tätä ongelmana. "Lämpöä ei ole vielä yhtään, joten osuuksien määrällä ei tässä vaiheessa ole ylärajaa. Kun lämpöä joskus tulee, katsotaan sitten, kuinka se jaetaan. Siihen mennessä ehditään käydä moneen kertaan läpi, kuka sen oikeastaan omistaa."
Kunnanjohtaja ei ole vielä kommentoinut, aikooko kunta puuttua kehitykseen. Toimistonsa mukaan hän on tällä hetkellä tavoittamattomissa — hänet nähtiin viimeksi jonottamassa näköalapaikalle vievälle bussille.
