Puolustusvoimat on perustanut Hiuspituustyöryhmän varmistamaan, että uusi käytäntö, jossa myös miehet voivat aloittaa palveluksensa pitkillä hiuksilla, etenee hallitusti ja mitattavasti. Työryhmän ensimmäinen tehtävä on laatia yhtenäinen senttimitta-asteikko, jolla varusmiehen hiuspituus kirjataan palveluskortin taakse jokaisen harjoituksen jälkeen.
"Emme voi jättää tätä tulkinnanvaraiseksi", sanoo työryhmän puheenjohtaja, majuri Tauno Kampakoski. "Aiemmin hiukset joko olivat lyhyet tai leikattiin lyhyiksi. Nyt tarvitsemme järjestelmän, joka tunnistaa hiuksen tilan kolmessa vaiheessa: palvelukelpoinen, geelillä hallittavissa oleva ja huolestuttavan vapaa."
Työryhmä on jo laatinut ensimmäisen luonnoksen ohjesäännöksi, jossa hiusgeelin käyttö jaetaan kolmeen valmiusasteeseen. Perusvalmiudessa geeliä käytetään aamuisin ennen aamuparadia, korotetussa valmiudessa myös ennen ruokailua, ja täydessä valmiudessa aina, kun komppanianpäällikkö on näköetäisyydellä.
Gelinkulutusta seurataan joukkueittain
Ohjesäännön kiistanalaisin kohta koskee hiusgeelin kulutuksen raportointia. Jokaisen joukkueen on jatkossa täytettävä viikoittainen gelinkulutuslomake, jossa eritellään käytetyn geelin määrä millilitroina ja verrataan sitä joukkueen keskimääräiseen hiuspituuteen.
"Tavoitteena on löytää optimaalinen geeli–pituus-suhde", kertoo työryhmän tilastovastaava, yliluutnantti Reetta Harjakannas. "Jos joukkue kuluttaa geeliä enemmän kuin sen hiuspituus edellyttäisi, se voi viitata joko liialliseen huolellisuuteen tai siihen, että geeliä käytetään myös vapaa-ajalla, mikä ei kuulu varusteiden käyttötarkoitukseen."
Harjakannaksen mukaan ensimmäiset tulokset viittaavat siihen, että pitkähiuksiset varusmiehet käyttävät geeliä keskimäärin 40 prosenttia enemmän kuin lyhythiuksiset, mutta osa tästä selittyy sillä, että osa geelistä käytetään edelleen vahingossa partavaahtona.
Aamuparadi venyy, mutta järjestelmällisesti
Uuden käytännön myötä aamuparadin kesto on kasvanut keskimäärin kolmella minuutilla joukkuetta kohden, mikä työryhmän mukaan on täysin odotettua ja jopa toivottavaa, koska se antaa enemmän aikaa tarkastuksille.
"Emme pidä kolmea minuuttia viivästyksenä, vaan investointina laatuun", Kampakoski toteaa. "Aiemmin tarkastus oli nopea silmäys. Nyt se on prosessi, jossa jokainen hiussuortuva arvioidaan erikseen ja tulos kirjataan ylös myöhempää vertailua varten."
Työryhmä on myös ottanut käyttöön värikoodatun lippujärjestelmän, jossa vihreä lippu tarkoittaa hyväksyttyä hiuspituutta, keltainen lippu geelin lisäkäyttöä edellyttävää tilannetta ja punainen lippu käyntiä kampaajalla ennen seuraavaa aamuparadia. Punaisia lippuja on jaettu tähän mennessä kuusi, joista neljä samalle varusmiehelle.
Seuraavaksi vuorossa parrat
Työryhmä on jo aloittanut valmistelut seuraavaa vaihetta varten, jossa vastaava mittausjärjestelmä ulotetaan koskemaan myös partaa. Alustavan aikataulun mukaan partapituusohjesääntö on valmis ensi kevääksi, jolloin myös parranajovälineiden kulutusta aletaan seurata joukkueittain.
"Kun saamme hiukset ja parran saman järjestelmän piiriin, meillä on ensimmäistä kertaa kattava kuva koko puolustushaaran ulkoasusta reaaliajassa", Harjakannas sanoo. "Se on askel kohti sitä, että tiedämme tarkalleen, miltä maanpuolustus näyttää minä hetkenä hyvänsä."
Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa arvioimaan, tulisiko myös siviilipalvelusta suorittaville laatia oma, kevyempi hiuspituusohjesääntö, koska nykyinen malli on suunniteltu ensisijaisesti kypärän alle mahtuvaa hiusmäärää silmällä pitäen.
