Kun suuri pelikonsolivalmistaja ilmoitti luopuvansa fyysisistä pelilevyistä, alan etujärjestö Digitaalisen Viihteen Yhdistys reagoi tavalla, jota kukaan ei osannut odottaa: se perusti asialle virallisen muistotilaisuustyöryhmän. Työryhmän tehtävänä oli suunnitella tilaisuus, jossa levyjen aikakautta juhlistettaisiin asiaankuuluvalla arvokkuudella. Tilaisuuden valmistelu vei kolme kuukautta. Itse päätös huomattiin lopulta noin kahdeksassa minuutissa.
"Halusimme antaa levyille arvoisensa jäähyväiset", sanoo työryhmän puheenjohtaja Antero Kotelo. "Suunnittelimme puheenvuoroja, muistokukkalaitteita ja jopa pientä hiljaista hetkeä. Sitten huomasimme, että suurin osa pelaajista ei ollut edes rekisteröinyt, että levyt olivat vielä olemassa."
Kolmen kuukauden valmistelu johti kahdeksan minuutin huomioon
Kotelon mukaan työryhmä kokoontui yhteensä yksitoista kertaa ennen varsinaista tilaisuutta. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa sitä, tulisiko muistotilaisuudessa soittaa taustamusiikkia levysoittimelta symbolisista syistä, ja päädyttiin lopulta siihen, ettei kukaan enää omistanut sellaista, joka osaisi soittaa pelilevyjä.
"Yritimme tavoittaa mahdollisimman monta sidosryhmää", Kotelo kertoo. "Lähetimme kutsuja yli kolmellesadalle jälleenmyyjälle. Yhdeksän vastasi, ja heistäkin kolme luuli kutsua roskapostiksi."
Alan tutkimuslaitos Digitaalisen Muutoksen Instituutin johtava analyytikko Pirjo Latauspalkki sanoo, ettei ilmiö ole yllättävä. "Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten ala juhlistaa itseään asioissa, joita kuluttaja ei koskaan pyytänyt juhlistettavan. Levyjen katoaminen huomattiin lähinnä niiltä, jotka etsivät hyllystä jotain muuta ja törmäsivät niihin vahingossa."
Muistopuhe pidettiin lähes tyhjälle salille
Itse tilaisuudessa, joka järjestettiin keskiviikkona alan messukeskuksen pienimmässä kokoushuoneessa, paikalla oli Kotelon mukaan "kohtuullinen määrä" osallistujia, joskaan hän ei suostu tarkentamaan lukua. Toimittajien laskennan mukaan paikalla oli seitsemän henkeä, joista kaksi oli järjestäjiä.
Muistopuheen piti yhdistyksen kunniajäsen Reijo Asennuslevy, joka muisteli puheessaan levyjen "käsinkosketeltavaa merkitystä" ja "sitä erityistä tunnetta, kun peli piti todella asentaa eikä vain ladata". Puheen aikana yleisöstä kuului yksi yskähdys, jonka Kotelon mukaan on tulkittu jälkikäteen liikutuksen merkiksi.
"Emme väitä, että kaikki suree levyjä", Asennuslevy sanoi puheensa lopuksi. "Mutta joku sureekin, ja hänen vuokseen tämä tilaisuus järjestettiin." Tilaisuuden jälkeen hän myönsi toimittajille, ettei ollut itse ostanut pelilevyä kuuteen vuoteen.
Työryhmä jatkaa toimintaansa toistaiseksi
Yhdistys kertoo, ettei muistotilaisuustyöryhmää olla lakkauttamassa, vaikka sen alkuperäinen tehtävä on nyt suoritettu. Kotelon mukaan ryhmä on jo aloittanut alustavan selvityksen siitä, tulisiko myös pelien käyttöohjekirjojen katoamiselle järjestää vastaava tilaisuus tulevaisuudessa.
"Emme halua olla jäljessä, kun seuraava asia katoaa huomaamatta", Kotelo sanoo. "On parempi olla valmiina etukäteen kuin huomata jälkikäteen, ettei kukaan ehtinyt surra ajoissa."
Latauspalkki suhtautuu suunnitelmaan varauksella. "En ole varma, tarvitseeko jokainen digitaalisen aikakauden muutos omaa saattojoukkoaan", hän sanoo. "Mutta ymmärrän toki, että joillekin työryhmän olemassaolo on itsessään tärkeämpää kuin se, mitä se juhlistaa."
