Kun OAJ antoi maanantaina lakkovaroituksen saatavuuslisän tulkintaerimielisyyksien vuoksi, aamu-tv:n toimitus soitti läpi tavanomaisen asiantuntijalistansa. Työmarkkinatutkija oli lomalla, toinen junassa ilman kuuluvuutta, kolmas kieltäytyi kommentoimasta kesken neuvottelujen. Listan lopussa oli numero, joka oli jäänyt ohjelmaan vahingossa edellisen viikon liikenneuutisesta: professori Kalle Vilkku, Teknillisen korkeakoulun liikennevalojen synkronointiin erikoistunut tutkija.
Vilkku vastasi puhelimeen ja suostui heti. Ohjelman toimittaja Noora Salmi ei ehtinyt selittää aihetta kunnolla ennen suoraa lähetystä, joten Vilkku sai kuulla vain sanat "palkkariita" ja "kiristyy".
Vihreä aalto tarkoittaa sopimusta
Studiossa Vilkku piirsi valkotaululle risteyksen ja kolme valoa. "Tässä on Sivistä, tässä OAJ ja tässä opetusministeriö. Neuvottelu etenee kuin liikennevalojen vihreä aalto: jos yksi risteys jää punaiselle liian pitkäksi aikaa, koko jono seisahtuu taakse asti", hän selitti ja veti nuolen, joka osoitti kohti sanaa "saatavuuslisä". Hän kutsui lisää "ruuhkahuipun kaltaiseksi rakenteelliseksi solmuksi", joka purkautuu vain, jos yksi risteys päästää liikenteen läpi ensin.
Salmi kysyi, tarkoittaako tämä lakon todennäköisyyttä. Vilkku vastasi, että lakko vastaa tilannetta, jossa "koko valo-ohjaus kytketään pois päältä ja risteystä hoidetaan käsiohjauksella", mikä hänen kokemuksensa mukaan toimii lyhyellä aikavälillä mutta hidastaa kaikkea. Yleisöpalaute oli välitöntä ja myönteistä: katsojat kiittivät sosiaalisessa mediassa "vihdoinkin ymmärrettävää" selitystä, ja ohjelman verkkoklippiä katsottiin enemmän kuin mitään sen aiempaa työmarkkina-aihetta.
Sivistä ja OAJ eivät tunnistaneet omaa neuvotteluaan
OAJ:n neuvottelija Pekka Hurme näki klipin illalla ja sanoi, ettei tunnistanut kuvausta omasta pöydästään. "Emme ole risteys. Kyse on siitä, kenelle saatavuuslisä maksetaan ja millä perusteella." Hän myönsi kuitenkin, että vertaus punaisesta valosta kuvasi osuvasti sitä tunnetta, joka neuvottelupöydässä on vallinnut kolme viikkoa. Sivistän neuvottelija Anne Koskinen ei halunnut kommentoida vertausta suoraan, mutta totesi, että "jos joku ulkopuolinen saa asian kuulostamaan yksinkertaiselta, se ei tarkoita, että se olisi sitä".
Ohjelman tuottaja kertoo, ettei virhettä korjata jälkikäteen, koska katsojapalaute oli niin hyvää. Vilkku on jo kirjattu seuraavaksi kommentoimaan sekä kuntien rahoitusuudistusta että eläkeyhtiöiden sijoitusstrategiaa, molemmat "risteysmalleina". Hän kertoo valmistelevansa parhaillaan kolmatta kaaviota, jossa eläkejärjestelmä esitetään kiertoliittymänä. "En ole koskaan tutkinut palkkaneuvotteluja enkä aio alkaa nytkään. Mutta risteyksiä minä ymmärrän, ja tässä tapauksessa se riitti kaikille."
Laitos saa yhteydenottoja, joita se ei osaa selittää
Vilkun oma tutkimusryhmä on saanut viikon aikana kymmeniä sähköposteja, joissa kysytään risteysmallin soveltuvuutta myös hoitoalan palkkaneuvotteluihin ja jopa yhden kunnan jätehuoltosopimukseen. Laitoksen johtaja Tuula Ahonen sanoo, ettei liikennevalotutkimuksella ole aiemmin ollut näin suurta yhteiskunnallista kysyntää. "Meillä on kolme väitöskirjaa kesken risteysten vaihtelevasta ruuhkakäyttäytymisestä, ja nyt niistä kysytään talousuutisissa. En osaa sanoa, onko tämä hyvä vai huono asia laitoksen rahoitushaulle."
Kilpaileva aamu-tv yritti tiistaina hankkia oman vastineensa ja soitti kahdelle oikealle työmarkkinatutkijalle, mutta molemmat kieltäytyivät esiintymästä samana päivänä kuin "se liikennevaloprofessori", koska pelkäsivät vertailua. Toimittaja Salmi puolestaan vahvistaa, että Vilkku on jo hyväksynyt kutsun ensi viikon lähetykseen, jossa aiheena on kuntien sote-rahoitus. Hänen mukaansa aihe "sopii mainiosti ruuhkavalovertaukseen, koska siinäkin on useampi kaista, jotka eivät mahdu samaan aikaan risteykseen".
Vilkun oma laitos ei ole kommentoinut asiaa julkisesti sen enempää, mutta hänen työhuoneensa oveen on ilmestynyt tarralappu: "Ei liikennevaloista, kiitos – paitsi TV:lle."
