HSL tiedotti torstaina, että ensi vuoden pitkä metrokatko ja samaan aikaan suunniteltu lipunhintojen korotus eivät ole kaksi erillistä huonoa uutista, vaan yksi yhtenäinen palvelu-uudistus. Sen nimeksi on annettu "väljyysvuosi".
"Kun juna kulkee harvemmin ja matkustajia on vähemmän, jäljelle jäävillä matkustajilla on enemmän tilaa", sanoo HSL:n palvelukokemuksesta vastaava johtaja. "Emme puhu palvelutason heikkenemisestä. Puhumme siitä, että jokainen asiakkaamme saa ensi vuonna huomattavasti enemmän neliöitä käyttöönsä."
Laskelma on hänen mukaansa yksinkertainen: kun katko vähentää vuoroja ja korkeampi hinta vähentää matkustajia, vaunuissa on tilastollisesti aiempaa väljempää. Se, että väljyys syntyy asiakkaiden katoamisesta eikä kapasiteetin kasvusta, ei hänen mukaansa muuta lopputulosta asiakkaan kannalta. "Tyhjä paikka on tyhjä paikka, syntyi se sitten miten tahansa."
Tiedotteessa väljyysvuosi esitellään myös ympäristötekona. Kun matkustajia on vähemmän, jokainen jäljelle jäävä matka kuluttaa hänen mukaansa suhteessa enemmän vaunutilaa mutta jakaa sen silti tehokkaammin kuin ruuhka-aikaan, mikä lasketaan "tilankäytön laadulliseksi paranemiseksi" — vaikka vaunujen kokonaismäärä samalla vähenee. Johtaja myöntää, ettei laskutapaa ole aiemmin käytetty, mutta pitää sitä silti "loogisena jatkumona sille, mitä asiakkaat ovat toivoneet vuosia": rauhallisempaa matkustuskokemusta.
Korotus sitoutumisen merkkinä
Lipunhinnan korotusta HSL kuvaa tiedotteessaan "sitoutumismaksuksi tulevaisuuden joukkoliikenteeseen". Maksamalla enemmän nyt, kun tarjontaa on vähemmän, matkustaja hänen mukaansa "osoittaa uskoa siihen, että palvelu joskus palaa ennalleen" — vaikka HSL ei ole luvannut, että se palaisi ennalleen, eikä ole antanut asialle päivämäärää.
Korvaavia bussivuoroja käyttävä Antti Rautiainen ei ole vakuuttunut. "Sanoisin, että tila on lisääntynyt siinä mielessä, että minä olen ainoa, joka enää mahtuu pysäkille odottamaan." Hän kertoo laskeneensa, että korvaava bussi ajaa hänen reitillään kaksi kertaa hitaammin kuin metro, mutta pitää tätä HSL:n logiikan mukaisesti todennäköisesti "syvennettynä matka-aikakokemuksena".
HSL:n mukaan väljyysvuoden aikana kerätään myös aiempaa tarkempaa asiakaspalautetta, koska jonoja ja kyselyitä on vähemmän. Yhtiö ei ole vielä päättänyt, jatketaanko väljyyttä katkon päätyttyä, mutta ei myöskään sulje pois mahdollisuutta, että matkustajamäärän pysyvä lasku vakiinnutetaan osaksi palvelulupausta. "Jos asiakkaat kerran oppivat arvostamaan tilaa, miksi kiirehtisimme täyttämään sen uudelleen", johtaja pohtii.
Asiakaspalvelussa on jo omaksuttu uusi tapa vastata valituksiin: soittajalle kerrotaan ensin, että palautetta arvostetaan suuresti, ja sitten muistutetaan, että juuri tämä palaute on osa sitä ainutlaatuista tilaa, josta väljyysvuodessa on kyse. Yksi työntekijä kertoo, että moni soittaja vaikenee tässä kohtaa hetkeksi, minkä hän tulkitsee merkiksi siitä, että selitys joko vakuuttaa tai lamaannuttaa — kumpaakaan ei ole erikseen tilastoitu.
Osa kausilipun ostaneista on jo alkanut kutsua omaa reittiään "yksityisautoksi ilman ohjauspyörää". HSL ei ole kommentoinut ilmaisua, mutta on merkinnyt sen mahdolliseksi markkinointilauseeksi ensi kevään kampanjaan.
Rautiainen puolestaan on jo hankkinut itselleen polkupyörän, jota hän kutsuu "väljyysvuoden varasuunnitelmaksi". Hän sanoo ymmärtävänsä HSL:n logiikkaa periaatteessa hyvin: mitä vähemmän palvelua ostaa, sitä enemmän saa yksin olla. "En vain ymmärrä, miksi siitä pitäisi vielä maksaa enemmän kuin viime vuonna, kun sain saman yksinäisyyden ilmaiseksi jo silloinkin ruuhka-ajan ulkopuolella." HSL:n johtaja kuittaa huomion toteamalla, että hinnoittelu perustuu "koko verkoston tulevaisuuden turvaamiseen", eikä yksittäisen matkustajan kokemus muuta sitä laskentaperustetta suuntaan tai toiseen.
