Kello on 03.14 ja radiosta kuuluu tasainen, rauhallinen ääni: "Harmaa Škoda saapuu Hämeenlinnan eritasoliittymään, nopeus 91, vilkku ei ole päällä, vilkku syttyy, ajoneuvo siirtyy kaistalle kaksi." Kuuntelijoita on tähän aikaan yönä noin neljäsataa.

Kun koko Suomen tieliikenteen valvonta koottiin kahteen valtakunnalliseen keskukseen, toinen niistä päätti hyödyntää vapautunutta kapasiteettia kokeilemalla jotain, mitä kukaan ei ollut pyytänyt: jatkuvaa, sekuntikohtaista ääniselostusta kaikesta maan tieliikenteestä. Tekoäly tuottaa selostuksen automaattisesti kamerakuvasta ja antureista, ja se lähetetään avoimena striiminä kaikille halukkaille.

"Ajattelimme, että läpinäkyvyys on arvo sinänsä", sanoo keskuksen kehityspäällikkö Sami Törrönen. "Jos valvomme koko Suomea, miksei kansalainen saisi kuulla, mitä me näemme? Emme me mitään salaa."

Yksi ruuhka, neljätoista tuntia

Ongelmaksi on osoittautunut se, että todellisuus on yksityiskohtaisempi kuin kukaan osasi odottaa. Iltapäiväruuhkan selostaminen kokonaisuudessaan – yhden ainoan pääväylän osalta – kestää tällä hetkellä keskimäärin neljätoista tuntia, koska tekoäly ei jätä väliin edes ajoneuvoja, jotka eivät tee mitään. "Valkoinen pakettiauto jatkaa suoraan. Valkoinen pakettiauto jatkaa yhä suoraan. Valkoinen pakettiauto on edelleen kaistallaan", kuuluu yksi tallennetuista jaksoista, joka kesti kahdeksan minuuttia yhden ajoneuvon kohdalla ruuhkan pysähdyttyä kokonaan.

Yllättäen selostuksesta on tullut suosittu unilähetys. Some-ryhmissä sitä kuunnellaan iltaisin nukahtamisen apuna, ja eräs kolmenkympin ikäisiä kuuntelijoita yhdistävä ryhmä on nimennyt sen "E-tien ASMR:ksi". "En tiedä mikään muu rauhoita yhtä hyvin kuin tieto siitä, ettei mitään tapahdu, mutta joku silti kertoo siitä koko ajan", sanoo lähetystä joka ilta kuunteleva Noora Peltoniemi.

Paikallistuntemus ei hävinnyt, se vain siirtyi

Automaation lisääntyessä keskuksissa on silti pidetty kiinni siitä, että joku ihminen tuntee alueen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että selostuksen rinnalla työskentelee niin sanottu tulkki, jonka tehtävä on kääntää tekoälyn havainnot paikalliseksi tiedoksi.

"Kone sanoo, että ajoneuvo pysähtyy epätavalliseen kohtaan tien reunaan kolmeksitoista minuutiksi. Minä tiedän, että se on Reino, joka käy aina siinä kohdassa katsomassa, onko marjapensas jo kukkinut", kertoo Tampereen keskuksessa työskentelevä paikallistulkki Hannu Similä. Hänen mukaansa suurin osa hälytyksistä osoittautuu tällaisiksi: kone havaitsee poikkeaman, ihminen tunnistaa sen tavaksi.

Keskus on jo huomannut, ettei täydellinen tarkkuus välttämättä ole sama asia kuin hyödyllisyys. Selostuksesta suunnitellaan nyt tiivistettyä versiota, jossa kerrotaan vain "olennaiset" tapahtumat. Kokeiluvaiheessa olennaisuuden rajaksi asetettiin ensin "kaikki, mikä poikkeaa edellisestä sekunnista", mikä tuotti käytännössä saman määrän puhetta kuin alkuperäinen versio.

Törrösen mukaan hanketta jatketaan joka tapauksessa. "Tässä vaiheessa meillä on jo dataa siitä, että ihmiset kuuntelevat. Emme voi enää lopettaa vain siksi, että emme ymmärrä miksi."

Yöllisen lähetyksen kuuntelijamäärä on kasvanut tasaisesti koko elokuun. Eniten kuunnellaan kello kolmen ja neljän välillä, jolloin liikennettä on vähiten ja selostaja ehtii kertoa jokaisesta ohittavasta ajoneuvosta myös, mihin suuntaan sen vilkku vilkkuu.