Hallitus onnistui viikon aikana muuttamaan lääkejakelun sekaannuksen tilanteesta, jossa olisi pitänyt rauhoittaa huolestuneita kansalaisia, tilanteeksi, jossa ministerit selittivät julkisuudessa toisilleen, kenen vika sotku ei ollut. Kun rauhoittelu ei edennyt, valtioneuvoston kanslia päätti perustaa asiaa varten erillisen vastuunpakoyksikön, jonka tehtävänä on hoitaa syyttely keskitetysti ja ammattimaisesti.
"Huomasimme, että ministerit tekivät syyttelyä hajautetusti, kukin omalla ajallaan ja omin sanoin", sanoo yksikön johtajaksi nimitetty erityisavustaja Lauri Kaakelipuro. "Se oli tehotonta ja toisti itseään. Keskitetty yksikkö pystyy tuottamaan saman lopputuloksen vähemmällä henkilöstöllä ja siistimmällä viestintästrategialla."
Syyttely järjestäytyy taulukkomuotoon
Vastuunpakoyksikön ensimmäinen toimenpide oli laatia taulukko, johon on merkitty kunkin ministeriön kanta siitä, missä vaiheessa vastuu siirtyi seuraavalle. Taulukko on yksikön mukaan tarkoitettu sisäiseen käyttöön, mutta se vuoti julkisuuteen jo ensimmäisenä päivänä, minkä jälkeen siitä tuli hallituksen virallinen viestintämateriaali.
"Taulukko on itse asiassa aika selkeä", Kaakelipuro sanoo. "Jokainen sarake vastaa yhtä ministeriötä, ja jokainen rivi vastaa yhtä viikkoa. Solut, joissa lukee 'ei meidän toimivaltaamme', on väritetty vihreiksi. Punaisia soluja ei toistaiseksi ole, koska kukaan ei ole vielä myöntänyt mitään."
Hallituspuolueiden sisäisistä keskusteluista kertoo kansanedustaja Terttu Vaskiluoto, jonka mukaan tunnelma ryhmässä on ollut poikkeuksellisen yhtenäinen. "Olemme kaikki samaa mieltä siitä, ettei kukaan meistä ole vastuussa. Se on itse asiassa harvinaisen laaja konsensus tässä hallituksessa. Ehkä meidän pitäisi rakentaa koko loppukauden politiikka tämän yhteisymmärryksen varaan."
Potilaat odottavat yhä tiedotetta, hallitus odottaa yhä syyllistä
Terveydenhuollon kentältä kantautuneen palautteen mukaan varsinainen lääkejakelun sekaannus olisi kaivannut ensisijaisesti selkeää tiedotusta ja aikataulua korjaavista toimista. Vastuunpakoyksikkö ei ole kuitenkaan katsonut tätä omaksi tehtäväkseen.
"Meidän mandaattimme koskee vastuunjakoa, ei ongelman ratkaisua", Kaakelipuro täsmentää. "Ongelman ratkaisu kuuluu sille ministeriölle, joka lopulta myöntää olevansa siitä vastuussa. Kun sellainen ministeriö löytyy, ohjaamme asian mielellämme sinne."
Hallinnon tutkimuslaitoksesta arvioinnin tehnyt tutkija Reino Muikku pitää yksikön perustamista loogisena, joskaan ei nopeana ratkaisuna. "Suomalaisessa hallintokulttuurissa on totuttu siihen, että ongelmaa varten perustetaan ensin selvitys, sitten työryhmä ja lopulta yksikkö. Tässä tapauksessa hypättiin suoraan yksikköön, koska aikaa ei ollut hukata selvitykseen siitä, kenen syytä ajan hukkaaminen olisi."
Muikun mukaan vastuunpakoyksikön toiminnan onnistumista on vaikea mitata, koska sen ainoa julkaisema tulos toistaiseksi on ilmoitus siitä, ettei tuloksia vielä ole, mutta niistä tiedotetaan heti kun vastuu on saatu jaettua loppuun asti.
Kaakelipuro itse suhtautuu tehtävään luottavaisesti. "Uskon, että löydämme syyllisen ajallaan. Tärkeintä on, ettei kukaan hätiköi ja myönnä mitään ennenaikaisesti. Se veisi pohjan koko prosessilta."
Hallituksen tiedotustilaisuudessa asiasta kysyttäessä kaikki läsnä olleet ministerit viittasivat vuorotellen vasemmalle ja oikealle, minkä tiedotustilaisuuden juontaja tulkitsi merkiksi siitä, että vastaus löytyy jommastakummasta suunnasta, kunhan sitä ehditään etsiä riittävän kauan.
