Valtiovarainministeriö on perustanut Mittasuhdetyöryhmän selvittämään, miksi Suomen rajalla valvotaan tarkasti kymmenen litran polttoainerajaa samaan aikaan kun valtio on tilaamassa miljardien eurojen edestä valvontalentokoneita ja tankkauskalustoa. Työryhmän tehtävänä on tuottaa kansalaisille ymmärrettävä selitys siitä, miksi mittakaava vaihtelee näin jyrkästi saman valtion budjetin sisällä.
"Meille on tullut runsaasti palautetta siitä, että kansalainen joutuu seisomaan tullissa kanisteri kädessä, kun samaan aikaan valtioneuvosto hyväksyy hankintoja, joiden hintalappua ei edes lausuta ääneen kokouksissa", sanoo työryhmän puheenjohtaja, budjettineuvos Antero Kattilakoski. "Haluamme selittää tämän ilman, että kukaan tuntee oloaan tyhmäksi."
Litra kerrallaan, miljardi kerrallaan
Kattilakosken mukaan työryhmä on jo tunnistanut kaksi erillistä logiikkaa, jotka eivät toistaiseksi keskustele keskenään. Tullin logiikka perustuu siihen, että jokainen ylimääräinen litra on mahdollinen verottamaton litra, joten raja on vedettävä jonnekin ja se on vedetty kymmeneen. Puolustushankintojen logiikka taas perustuu siihen, että mitä useampi valvontakone taivaalla, sitä paremmin nähdään, ketkä kaikki tuovat liikaa bensaa.
"Kun asian sanoo näin, yhteys alkaa jo hahmottua", Kattilakoski toteaa.
Työryhmä on laatinut alustavan taulukon, jossa verrataan eri hankintojen yksikköhintaa kymmenen litran bensaerään. Taulukon mukaan yksi valvontalentokone vastaa arvoltaan noin 190 000 kymmenen litran bensaerää, mikä työryhmän mukaan on "havainnollinen mutta ei vielä täysin lohduttava" luku niille, jotka joutuivat kaatamaan ylimääräisen kanisterinsa takaisin säiliöön Haaparannalla.
Tullivirkailijat saavat oman mittarin
Rajalla työskentelevä ylitarkastaja Seija Rantalitra kertoo, että kymmenen litran raja on käytännössä helppo valvoa, koska kanisteri joko mahtuu määrättyyn mittaan tai ei. Vaikeampaa on ollut vastata asiakkaiden kysymyksiin siitä, tarkastetaanko samalla tarkkuudella myös valtion omat hankinnat.
"En ole koulutukseltani pätevä kommentoimaan lentokonehankintoja", Rantalitra sanoo. "Mutta jos joku tuo minulle valvontakoneen mittanauhalla, mittaan sen mielelläni."
Mittasuhdetyöryhmä on ehdottanut, että jatkossa suuret hankintapäätökset esitettäisiin eduskunnalle aina myös kymmenen litran yksikköinä, jotta kansalaisten olisi helpompi hahmottaa summien suuruusluokka. Ehdotusta ei ole vielä hyväksytty, koska osa kansanedustajista piti laskutapaa "teknisesti oikeana mutta psykologisesti raskaana".
Seuraava kokous siirtyy
Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran elokuussa, jolloin käsittelyyn tulee kysymys siitä, pitäisikö myös tankkauskoneiden ja kuljetuskoneiden hankinnat ilmaista samassa yksikössä vai tarvitaanko niille oma, isompi mittayksikkö. Kattilakosken mukaan yksi vaihtoehto on ottaa käyttöön "säiliöauto" perusyksikkönä, koska "litra alkaa käydä pieneksi, kun puhutaan koko kalustohankinnasta".
Rantalitra puolestaan toivoo, että työryhmä muistaisi myös rajan toisen puolen: "Jos meille tulee mittanauha, toivon että se on vedenpitävä. Täällä sataa aika usein."
