Etlan arvio siitä, että nuorten aikuisten korkeakoulutusaste jää kauas hallituksen tavoitteesta ja uhkaa hidastaa talouskasvua, julkaistiin maanantaina. Perjantaihin mennessä markkinoille oli ehtinyt syntyä kolme yritystä, jotka lupaavat korjata tilaston ilman, että kenenkään tarvitsee opiskella nykyistä pidempään.

Nopeimmin liikkeelle ehti helsinkiläinen Tutkintopolku Oy, joka lanseerasi torstaina "kahdeksan viikon maisteripolun" aikuisille, joilla on "riittävästi työkokemusta mutta ei vielä paperia sen todistamiseksi". Toimitusjohtaja Ville Ahtiainen sanoo yrityksen reagoineen tilastoon "siinä samassa hetkessä, kun se tuli uutisiin". "Näimme luvun ja tajusimme, että kysyntä on olemassa jo nyt. Ei ollut järkeä odottaa, että joku muu ehtisi ensin."

Ahtiaisen mukaan ohjelma ei ole tutkinto perinteisessä mielessä, vaan "tutkinnon kaltainen kokonaisuus, joka näyttää tilastossa samalta". Hän ei osaa sanoa suoraan, hyväksyykö Tilastokeskus ohjelman suorittajat korkeakoulutetuiksi, mutta pitää kysymystä "teknisenä yksityiskohtana, joka ratkeaa myöhemmin".

Konsultit ehtivät ministeriötä nopeammin

Samalla viikolla työelämäkonsultointiin erikoistunut Suhdanne- ja Osaamisinstituutti julkaisi maksullisen "korkeakoulutustason pikadiagnoosin" yrityksille, jotka haluavat selvittää, kuinka moni niiden työntekijöistä olisi "helposti nostettavissa" tilastoon sopivaksi pelkällä nimikemuutoksella. Instituutin toimitusjohtaja Hanna Kurki-Lehto kertoo, että kysely on ollut suosituin palvelu yrityksen historiassa, "ohi kaikkien varsinaisten koulutuspalveluidemme".

"Moni yritys tajusi, ettei sen tarvitse kouluttaa ketään mitään," Kurki-Lehto sanoo. "Riittää, että 'tiiminvetäjä' muutetaan 'asiantuntijaksi' ja 'asiantuntija' 'erityisasiantuntijaksi'. Tilasto ei kysy, mitä työ vaatii. Se kysyy nimikettä ja tutkintoa, ja nimike on halvempi korjata kuin tutkinto."

Kolmas tulokas, opiskelijavoittoinen sovelluskehittäjä Meriitti, tarjoaa palvelua, jossa käyttäjä listaa harrastuksensa ja työkokemuksensa, ja sovellus laskee niille "osaamispisteet", jotka voi liittää ansioluetteloon "korkeakoulutasoisena osaamiskokonaisuutena". Perustaja Joel Nyman myöntää, ettei pisteillä ole virallista asemaa missään, mutta pitää sitä väliaikaisena puutteena. "Virallistaminen on seuraava vaihe. Ensin pitää saada käyttäjät, sitten voidaan neuvotella tunnustamisesta."

Nyman kertoo saaneensa idean, kun huomasi, ettei mikään estä sovellusta laskemasta pisteitä myös takautuvasti aiemmille elämänvaiheille. Sovelluksen ensimmäisessä versiossa myös kesätyöt, harrastusseurojen luottamustehtävät ja "pitkäjänteinen lautapeliharrastus" tuottivat pisteitä, mutta versio vedettiin pois kahdessa päivässä, kun testikäyttäjä ylsi maisteritasolle ilman peruskoulun päättötodistusta. Nyman ei pidä tapausta epäonnistumisena vaan osoituksena siitä, että "järjestelmä tunnisti osaamista siellä, missä sitä oikeasti on ollut koko ajan piilossa".

Yritykset kertovat jo tuloksista

Muutama palveluja ensimmäisenä hankkinut yritys kertoo nähneensä tuloksia nopeasti. Logistiikka-alan pk-yritys päivitti kolmen työntekijänsä nimikkeet ja ilmoittaa vuosikertomukseensa nyt kahdeksan prosenttiyksikköä suuremman korkeakoulutettujen osuuden kuin viime vuonna, vaikka kukaan yrityksessä ei ole aloittanut yhtään uutta opintoa. Toimitusjohtaja, joka ei halua yrityksensä nimeä julkisuuteen kilpailusyistä, kuvailee muutosta "tilastollisesti aidoksi mutta operatiivisesti näkymättömäksi". Hän sanoo harkitsevansa vielä yhtä nimikekierrosta ennen vuodenvaihdetta, koska "ensimmäinen kierros oli helpompi kuin luultiin".

Tutkija: markkinat ratkaisevat väärän ongelman nopeasti

Työmarkkinatutkija Sami Torkko on seurannut uusien palveluiden syntyä huvittuneena. Hänen mukaansa ilmiö on esimerkki siitä, miten nopeasti markkinat reagoivat tilastoon verrattuna siihen, miten hitaasti ne reagoivat siihen, mitä tilaston piti alun perin kuvata. "Etlan huoli koski osaamista ja tuottavuutta. Kolme viikossa syntynyttä yritystä ratkaisee lukua, ei osaamista. Se on täysin looginen reaktio, jos kukaan ei maksa osaamisesta vaan luvusta."

Torkko arvioi, että jos kehitys jatkuu, korkeakoulutettujen osuus saattaa nousta tavoitteeseen jo ennen vuodenvaihdetta, vaikka kukaan ei olisi opiskellut yhtään aiempaa enempää. "Se olisi hallitukselle tilastollisesti hyvä uutinen. En osaa sanoa, kenelle muulle."

Yksi Tutkintopolun ensimmäisistä opiskelijoista, logistiikka-alalla kymmenen vuotta työskennellyt Marko Peltoniemi, sanoo hakeutuneensa ohjelmaan, koska työnantaja mainitsi sen kehityskeskustelussa "positiivisena signaalina". Hän ei ole varma, muuttuuko hänen työnkuvansa mihinkään, mutta uskoo palkkatoiveiden nousevan sen jälkeen. "En tiedä, onko minusta tullut osaavampi. Tiedän, että minusta on tullut tilastollisesti parempi."

Peltoniemi sanoo saaneensa jo diplomin, mutta ei ole vielä keksinyt, mihin sen laittaisi, koska työpaikan seinällä on tilaa vain yhdelle kehykselle ja siinä roikkuu jo hänen kymmenen vuoden palvelusmerkkinsä.