Tuore talousanalyysi vahvisti sen, minkä moni on osannut aavistaa: suomalaiset ovat jakautuneet niihin, jotka uskaltavat kuluttaa, ja niihin, joilla ei siihen ole varaa. Työttömyyden pelko pitää säästövaihteen päällä laajasti myös niillä, joiden työpaikka ei ole millään tavalla vaarassa. Kulutuskäyttäytymisen Tutkimuskeskuksen tuore selvitys menee vielä pidemmälle: vaihdetta ei suostuta ottamaan pois päältä edes silloin, kun kaikki taloudelliset mittarit siihen kehottaisivat.
"Säästövaihde on suomalaisille vähän niin kuin talvirengas", sanoo tutkimuksen johtaja, erikoistutkija Marja-Liisa Nappaus. "Sen voisi teknisesti ottaa pois keväällä, mutta kukaan ei oikeasti usko, ettei enää tule pakkasta. Joten se jää päälle, vaikka aurinko paistaisi ja korot laskisivat."
Varmuuden puute ei häviä varmuuden tullessa
Nappauksen mukaan tutkimusryhmä yritti kartoittaa, mikä saisi säästäväisen suomalaisen luottamaan tulevaisuuteen edes hetkeksi. Tulokset olivat masentavan selkeitä: kun koehenkilöille kerrottiin oman toimialan työllisyysnäkymien parantuneen, moni vastasi pitävänsä tietoa "hyvänä merkkinä siitä, että jotain on kohta pieleen".
"Yksi vastaaja totesi suoraan, ettei ilouutinen tunnu luotettavalta ennen kuin sille on löytynyt vastapaino", Nappaus kertoo. "Toinen sanoi tarkistavansa tilin saldon joka aamu, ei siksi että pelkäisi jotain tiettyä, vaan koska saldon tarkistaminen on itsessään muuttunut tunnetilaksi."
Tutkimuskeskus julkaisi selvityksen yhteydessä myös niin kutsutun kansallisen varmuuslaskurin, joka kertoo käyttäjälle, kuinka monta kuukautta säästöillä pärjäisi ilman tuloja. Nappauksen mukaan laskuria testanneista yli puolet ilmoitti tulosta nähtyään aikovansa säästää lisää, riippumatta siitä, oliko luku suuri vai pieni.
Toinen puolisko elää eri talouden aikakautta
Analyysin toinen jakolinja on Nappauksen mukaan vähintään yhtä kiinnostava: osalle suomalaisista kuluttaminen sen sijaan sujuu esteettä, eikä säästövaihdetta löydy edes etsimällä. Tutkimuskeskus kutsuu tätä ryhmää työnimellä "vaihde vapaalla -segmentti", ja sen kulutuspäätökset tehdään Nappauksen mukaan "nopeudella, joka saa varovaisemman puoliskon hikoilemaan sivusta seuratessaan".
"Kahden ryhmän välillä ei ole niinkään kyse rahasta kuin siitä, uskooko huomiseen", sanoo tutkimuksessa haastateltu kuluttajakäyttäytymisen konsultti Ilkka Puskuri. "Toiset laskevat joka ostoksen ennen kuin tekevät sen, toiset eivät laske ollenkaan. Kumpikaan ryhmä ei pysty selittämään toista ryhmää edes yrittämällä."
Puskurin mukaan tilanne ei ole uusi, mutta se on syventynyt: säästävä enemmistö ei enää usko, että vaihteen voisi vapauttaa ilman, että jotain ikävää seuraa varmasti perässä. Tutkimuskeskus suunnittelee jatkoselvitystä, jossa kartoitetaan, muuttuisiko tilanne, jos hyviä uutisia toistettaisiin tarpeeksi monta kertaa peräkkäin.
"Alustava hypoteesimme on, että ei muuttuisi", Nappaus sanoo. "Mutta se on juuri sellainen johtopäätös, jonka takia meidän pitää tehdä vielä yksi selvitys ennen kuin uskallamme sanoa mitään varmaa."
