"Neljäkymmentäseitsemän pilkku kaksi prosenttia ei ole tappio, se on ennätys," totesi EU:n laajentumisasioista vastaavan pääosaston erityisneuvonantaja Armas Ketonen maanantaiaamun tiedotustilaisuudessa Brysselissä. Toimittajat olivat kokoontuneet kuulemaan komission reaktiota Islannin lauantaiseen kansanäänestykseen, jossa 52,8 prosenttia äänestäneistä vastusti EU-jäsenyysneuvottelujen jatkamista. Äänestysprosentti nousi 82,5:een, mikä Ketosen mukaan on tuloksen todellinen sanoma. "Islantilaiset eivät jättäneet väliin. He tulivat paikalle. He harkitsivat asiaa tosissaan, ja hyvin monet päätyivät melkein kyllä-vastaukseen."

Komission virallisessa tiedotteessa sanaa "tappio" ei käytetä kertaakaan. Sen sijaan tulosta kuvataan "lähimpänä koskaan saavutettuna yhteisymmärryksen asteena" ja muistutetaan, että edellisessä, vuosia sitten järjestetyssä äänestyksessä ei-kannatus oli suurempi. Ketonen esitti asian toimittajille käyrän muodossa, joka kulki vasemmalta oikealle loivasti alaspäin. "Suunta on oikea. Emme tietenkään toivo, että tämä kestää vielä vuosikymmenen, mutta jos se kestää, olemme joka kerta hieman lähempänä."

Naapurivaltiotakin verrataan mieluummin edelliseen tappioon

Suomen EU-edustuston lähde, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen, kuvaili tunnelmaa tiedotustilaisuuden jälkeen "hillityn juhlavaksi". Lähteen mukaan Islannin tulosta käsiteltiin sisäisessä sähköpostiketjussa otsikolla "hyviä uutisia", ennen kuin joku huomautti, että otsikko kannattaisi ehkä muuttaa. Uudeksi otsikoksi tuli "kehitystä".

Islannin ulkoministeriön viestintäpäällikkö Björg Halldórsdóttir kommentoi suomalaiselle toimittajalle puhelimitse, ettei hän ollut kuullut komission tulkinnasta ennen kuin toimittaja luki sen hänelle ääneen. Hän oli hetken hiljaa. "Meillä tulos oli aika selvä. Ihmiset äänestivät ei. En tiedä, mitä siihen on lisättävää." Kysyttäessä, oliko hän harkinnut asiaa uudelleen puhelun aikana, hän vastasi kieltävästi mutta lisäsi kohteliaasti kiittävänsä soitosta.

Ketonen puolestaan kertoo, että laajentumisosastolla on jo aloitettu valmistelut seuraavaa mahdollista äänestystä varten, mikäli sellainen joskus järjestetään. Valmistelu ei hänen mukaansa tarkoita mitään erityistä toimenpidettä, vaan lähinnä sitä, että käyrä pidetään ajan tasalla. "Meillä on käyrä. Sitä päivitetään sitä mukaa kuin tulee uutta dataa. Tänään lisäsimme siihen yhden pisteen, ja piste oli rohkaiseva."

Käyrä itsessään on tulostettuna erityisneuvonantajan toimiston seinällä, ja sitä ylläpitää harjoittelija Jonas Weber, jonka työtehtäviin kuuluu lisätä uusi piste jokaisen kansanäänestyksen jälkeen ja vetää viiva edelliseen pisteeseen. Weber myöntää, ettei hänelle ole koskaan selitetty, mitä käyrällä tarkalleen mitataan, mutta hän on oppinut tulkitsemaan esimiehensä ilmeitä: laskeva viiva saa Ketosen hymyilemään, nouseva ei. "Tänään sain kehut aamulla. En kysynyt miksi. Piirsin vain pisteen ja menin hakemaan kahvia."

Osa toimittajista kysyi, eikö olisi rehellisempää todeta yksinkertaisesti, että Islanti ei halua liittyä unioniin. Ketonen ei kiistänyt mahdollisuutta, mutta piti sanamuotoa "epätarkkana niin kauan kuin äänestysprosentti on korkea." Hänen mukaansa aito kiinnostamattomuus näkyisi tyhjinä äänestyspaikkoina, ei täysinä.

Tiedotustilaisuuden lopuksi toimittaja kysyi Ketoselta suoraan, pitäisikö tulosta kutsua tappioksi. Ketonen mietti hetken ja vastasi, ettei sanaa kannata käyttää, "koska se antaisi väärän kuvan siitä, miten lähellä olemme." Hän pakkasi läppärinsä laukkuun, toivotti kaikille hyvää viikkoa ja lisäsi vielä ovella, puoliksi itsekseen, että ensi kerralla ehkä 51 prosenttia.