Rantautuneen soutuveneen peräpeiliin oli sunnuntai-iltapäivään mennessä ilmestynyt pyöreä tarra, jossa luki "Ilotulitesuojattu — tarkastettu venekausi 2026". Veneen omistaja Reijo Anttila kertoo ostaneensa tarran ja siihen liittyvän pintakäsittelyn Tampereen keskustorilla toimineelta pop-up-pisteeltä, joka oli avannut ovensa jo sunnuntaiaamuna kello seitsemän — muutama tunti sen jälkeen, kun poliisi oli purkanut Mustikkamaalta satojen nuorten kesänpäättäjäiset ja kirjannut ympäri maata useita ilotulitteiden aiheuttamia vaaratilanteita.

"En tiennyt tällaista edes olevan olemassa," Anttila sanoo. "Mutta kun mies selitti, että raketin kipinä voi kärventää lakkapinnan kolmessa sekunnissa, ajattelin, että parempi varma kuin vaarallinen."

Palveluvalikoima laajeni päivän aikana kolminkertaiseksi

Aamun ensimmäinen tarjonta koostui pelkästä suoja-aineesta, mutta iltapäivään mennessä samalta pisteeltä sai jo vakuutusagentin puhelinnumeron, vuokrattavan sammutuspeitteen ja kurssin nimeltä "Turvallinen kesänpäättäjäinen — 45 minuuttia". Yrittäjä Salla Hurmerinta perusti pisteen yhdessä kahden tuttavansa kanssa lauantai-illan uutisten perusteella ja kuvailee päätöstä nopeaksi mutta harkituksi. "Näimme uutisen veneestä, joka kärähti laiturissa, ja ajattelimme, että joku tarvitsee tätä palvelua tänään, ei ensi kesänä. Ensi kesänä kaikilla muillakin on jo oma pisteensä."

Hurmerinnan mukaan kysyntä yllätti myös heidät itsensä. Sammutuspeitteitä oli varattu iltapäivään mennessä yli kolmekymmentä, ja suurin osa vuokraajista ei omistanut venettä vaan pihakeinun, terassin tai kuivan nurmikaistaleen, jonka he halusivat suojata naapuritontilta lentävältä kipinäsateelta. "Yksi asiakas vuokrasi peitteen koiran ulkoiluaitaukselle. En kysynyt tarkemmin, mutta annoin peitteen."

Vakuutusyhtiö ei myönnä trendiä, mutta ei kiistäkään

Vahinkovakuutusyhtiön tuotepäällikkö Antti Roiha kertoo, että yhtiö sai sunnuntain aikana tavanomaista useamman yhteydenoton venevakuutuksen kattavuudesta juuri kipinöiden osalta. Hän ei halua kutsua sitä trendiksi yhden päivän perusteella, mutta myöntää, että sisäisessä keskustelussa termi "kesänpäättäjäislisä" mainittiin ainakin kerran leikillään. "Emme ole valmistelemassa mitään uutta tuotetta. Mutta jos joku kysyy vielä ensi vuonna samaan aikaan, ehkä olemme."

Poliisi puolestaan muistuttaa, että ilotulitteiden käyttö taajamissa on rajoitettua ja että suurin osa sunnuntain vaaratilanteista liittyi tavanomaisesta poikkeavaan, luvattomaan käyttöön. Ylikonstaapeli Marko Seppä ei ota kantaa syntyneisiin suojauspalveluihin mutta huomauttaa, että paras suoja on edelleen se, ettei rakettia suunnata mitään kohti, mikä sattuu olemaan lähellä. "Se on ilmainen neuvo. Sen voi ottaa käyttöön heti, eikä siihen tarvitse tarraa."

Torin toisella laidalla oma pöytänsä on myös eläkeläinen Pirkko Männistöllä, joka ei myy mitään vaan jakaa käsin kirjoitettuja lappuja naapurustonsa ilotulitusaikatauluista viideltä edelliseltä vuodelta. Hän kertoo aloittaneensa harrastuksen omasta aloitteestaan kolme vuotta sitten sen jälkeen, kun hänen pihakoivunsa alaoksa kärysi kerran mustaksi. "Kukaan ei pyytänyt tätä minulta. Mutta kun ihmiset näkivät pöydän, he alkoivat kysyä, milloin viime vuonna oli pahin ilta. Sanoin, että lauantai kello 23 jälkeen, aina." Hurmerinnan pisteeltä hän kävi hakemassa oman sammutuspeitteensä jo ennen iltapäivää, vaikka asuu kaupungissa, jossa vesistöä ei ole lähimaillakaan.

Anttila seisoo veneensä vieressä laiturilla ja katsoo tarraa. Hän ei ole varma, uskooko sen tehoon, mutta sanoo nukkuvansa paremmin. "Ensi vuonna varaan ehkä ajoissa sen sammutuspeitteenkin. Ei tässä kaikkea tarvitse tehdä samana kesänä."