Helsingin kaupungin kunnianhimoinen digitaalinen kaksonen, jonka piti näyttää asukkaille, millaista scifiä katukuvaan on luvassa 20 vuoden kuluttua, on tuottanut ensimmäisen laajan ennusteensa. Sen mukaan droonit lentävät kaupungin yllä ja robottitaksit kuljettavat asukkaita ovelta ovelle, mutta molemmat päätyvät jonottamaan samaan Hämeentien risteykseen, jossa liikennevalo on ollut punaisella jo nykyisin epäilyttävän kauan.

"Simulaatio on teknisesti vaikuttava saavutus", sanoo hankkeen tekoälyjohtaja Topi Reunamaa kaupungin digitalisaatioyksiköstä. "Pystymme mallintamaan jokaisen kadunkulman, jokaisen ajoneuvon ja jokaisen risteyksen 20 vuoden päähän. Malli on niin tarkka, että se osasi ennustaa myös sen, ettei kukaan ole vielä korjannut Hämeentien valoja."

Tulevaisuus näyttää kehittyneeltä mutta pysähtyneeltä

Digitaalisen kaksosen ensimmäisissä ajossa robottitaksit saapuvat tilausten mukaan sekunnin tarkkuudella, mutta jonottavat perillä keskimäärin 14 minuuttia samaan tapaan kuin nykyiset taksit. Droonit puolestaan toimittavat paketit ovelle täydellisen tehokkaasti, kunhan ne ensin kiertävät kolme kertaa saman kerrostalon ympäri etsien osoitetta, jota ei löydy sovelluksesta.

"Osa tuloksista yllätti meidät", Reunamaa myöntää. "Odotimme, että 2040-luvulla liikenne olisi sujuvampaa. Malli kuitenkin osoittaa, että vaikka ajoneuvot muuttuvat, ihmisten tapa seisoa suojatiellä puhelin kädessä ei muutu. Se on jäänyt malliin vakioksi, jota emme ole onnistuneet optimoimaan pois."

Kaupungin liikennesuunnittelusta vastaava erikoisasiantuntija Salla Vaihdekumpu pitää tulosta silti arvokkaana. "Digitaalinen kaksonen antaa meille mahdollisuuden nähdä tulevaisuuden ongelmat jo tänään, mikä säästää meiltä yllätyksen siitä vaivasta, että joutuisimme kohtaamaan ne vasta 2040-luvulla valmistautumatta."

Parkkipaikka pysyy mallinnetussakin tulevaisuudessa arvoituksena

Yksi mallin toistuvista havainnoista koskee pysäköintiä. Vaikka simulaatiossa autot ovat itseajavia ja pystyvät teoriassa parkkeeraamaan itsensä minne tahansa kaupungin ulkopuolelle, malli ennustaa, että suurin osa käyttäjistä haluaa silti auton "suunnilleen ovelle", mikä johtaa 2044-luvun simulaatiossa täsmälleen samanlaiseen kiertelyyn korttelin ympäri kuin nykyisin.

"Tekoäly ehdotti meille ratkaisuksi sitä, että ihmiset opetettaisiin haluamaan vähemmän", Reunamaa sanoo. "Emme ole vielä päättäneet, otammeko tätä suositusta käyttöön, koska se ei teknisesti ollut liikennesuunnittelua vaan kansalaiskasvatusta, eikä se kuulu meidän budjettimomentillemme."

Vaihdekumpu huomauttaa, että hankkeen arvo ei ole siinä, että ongelmat katoaisivat, vaan siinä, että niistä voidaan tehdä pitkän aikavälin visualisointi. "Meillä on nyt kaunis kolmiulotteinen malli siitä, miten drooni jää jumiin samaan sähkölinjaan, johon oikeakin lennokki jäisi jumiin. Se on visuaalisesti paljon vakuuttavampaa kuin pelkkä tekstimuotoinen valitus, jonka olisimme saaneet asukaspalautteena joka tapauksessa."

Hanke jatkuu kaupungin mukaan seuraavaksi mallintamalla, miten robottitaksit reagoivat siihen, kun joku pysäköi ne estävän auton väärin. Ensimmäisten testiajojen perusteella tekoäly on ehdottanut ratkaisuksi kohteliasta äänimerkkiä, joka toistuu niin kauan, että este siirtyy sosiaalisen paineen vaikutuksesta pois, mikä on Reunamaan mukaan "täsmälleen sama strategia, jota me kaikki jo käytämme."