Hausjärvellä savipellon laidalla seisoo kurpitsa, joka painaa yli 570 kiloa ja on siten Suomen kaikkien aikojen toiseksi suurin. Viikko sitten se oli vielä pelkkä kurpitsa. Nyt se on toimiala.

– En ole koskaan ollut näin kiireinen, eikä minulla ole edes kurpitsaa, sanoo hausjärveläinen Pentti Ojanperä, joka ryhtyi viime keskiviikkona tarjoamaan kurpitsalle "valvontapalveluita". Palvelu tarkoittaa, että Ojanperä istuu pellon reunalla traktorin kopissa ja katsoo kurpitsaa. Hinta on 45 euroa tunti, ja aikoja on varattu marraskuulle.

Kuljetus maksaa enemmän kuin kurpitsa

Ensimmäisenä heräsi kuljetusala. Kurpitsan siirtäminen pellolta tielle vaatii kaksi kaivinkonetta, nosturiauton ja Kanta-Hämeen ainoan lavetin, jossa on riittävän leveä lava. Kuljetusyrittäjä Marjatta Lehmusvuo on hinnoitellut siirron 3 800 euroon.

– Se on kaksi kertaa kurpitsan markkina-arvo, Lehmusvuo myöntää. – Mutta kurpitsan arvo on puhtaasti tunnepitoista, kun taas lavetti on oikeaa rautaa.

Lehmusvuon mukaan asiakaskunta on jo laajentunut. Kolme muuta viljelijää on tiedustellut, voisiko lavetilla siirtää myös heidän tavallisia kurpitsojaan, joiden paino on 4–9 kiloa.

Kurssit, konsultit ja hevosenlanta

Kurpitsan menestysresepti on ollut julkisuudessa tiedossa: hevosenlantaa, kompostimultaa ja savea. Ainekset ovat nyt loppuneet lähikunnista. Hevosenlannan hinta on Hausjärvellä noussut viikossa nollasta eurosta 14 euroon kuutiolta, ja kaksi tallia on siirtynyt "premium-lantaan", jota myydään sinettipussissa.

Riihimäellä käynnistyi maanantaina kurpitsankasvatuksen peruskurssi. Sen kaksi ensimmäistä ryhmää täyttyivät tunnissa. Kurssin vetäjä Aino Sorvaliemi kertoo, että osallistujat ovat pääosin tavallisia kerrostaloasukkaita.

– Kysyn aina ensimmäiseksi, onko teillä peltoa. Yleensä ei ole. Silloin kerron, että kurssi on silti hyödyllinen, koska savi on mielentila.

Kurssin toisella jaksolla opetellaan sanomaan "kyllä, mutta kilpailija on kasvattanut suuremman", mikä Sorvaliemen mukaan on lajin tärkein taito.

Konsulttitoimisto Kurpitsavirta Oy on puolestaan julkaissut selvityksen, jonka mukaan jättikurpitsan "brändiarvo" on 210 000 euroa. Toimiston toimitusjohtaja ei osannut sanoa, mihin luku perustuu. Hän kertoi kuitenkin, että kurpitsa on saanut luvun rinnalle myös laadullisen arvion, jossa se on "todella iso".

Kurpitsan omistaja pysyy rauhallisena

Kurpitsan kasvattanut eläkeläinen ei ole halunnut nousta esiin, ja hänen lähipiirinsä mukaan hän on hämmentynyt kaikesta. Naapuri Kaarina Vesterinen kertoo, että mies tuli aamulla katsomaan kurpitsaa ja löysi pellon reunasta myyntikojun.

– Kojussa myytiin kurpitsan kokoisia pehmoleluja ja hänen omaa nimeään mukissa. Hän kysyi minulta, kuka on antanut luvan. Sanoin etten tiedä, mutta että mukit ovat kyllä hyviä.

Tilannetta ei ole helpottanut se, että kurpitsa on alkanut vetää puoleensa myös paikallisia tarkastajia. Ruokavirastosta kerrotaan, ettei se ole vielä ottanut kantaa kurpitsan asemaan, mutta että kysymys on "esillä". Kunnan rakennusvalvonta on puolestaan pohtinut, tarvitseeko yli 500-kiloinen kasvi rakennusluvan, koska sen ympärille on jo pystytetty kaksi katosta ja yksi lämmin telttakahvila.

Entä itse kurpitsa?

Kurpitsa itse on säilynyt tapahtumissa poikkeuksellisen tyynenä. Se on pysynyt paikallaan koko viikon, eikä se ole kommentoinut hintoja, kursseja tai selvityksiä.

Ojanperä kuitenkin väittää, että se alkaa pehmetä alaosastaan.

– Se on vielä mahdollista hoitaa, hän sanoo ja katsoo kelloaan. – Mutta valvontatunteja on jäljellä enää neljäkymmentä, ja sen jälkeen pitäisi jo alkaa puhua jatkosta.

Kysyttäessä, mitä jatkolla tarkoitetaan, Ojanperä sanoo, että keitosta ei ainakaan ole puhuttu. Keiton ainesosa on hänen mukaansa tässä vaiheessa liian arvokas, ja kurpitsan seuraava kausi on jo suunnitteilla.