Valtioneuvoston viestintäyksikkö julkaisi keskiviikkona virallisen sanaston, joka määrittelee tarkasti, milloin julkisessa hankkeessa tapahtunut ongelma on "virhe" ja milloin se on "korruptiota". Sanasto julkaistiin samana päivänä, kun pääministeri myönsi televisiohaastattelussa, että pääkaupunkiseudun hallihankkeen viestinnässä oli tapahtunut virhe, mutta vakuutti, ettei taustalla ollut mitään väärinkäytöstä.

"Halusimme antaa kansalaisille työkalun, jolla he voivat itse arvioida, kumman edessä he ovat", sanoo sanaston laatinut viestintäjohtaja Pertti Selittelä. "Virhe on tapahtuma, joka on yllättävä, hetkellinen ja korjattavissa. Korruptio on tapahtuma, joka on tarkoituksellinen, jatkuva ja korjaamaton. Näiden välissä on harmaa alue, jota kutsumme työnimellä 'valitettava käytäntö'."

Kolmiportainen asteikko selkeyttää tilannetta

Sanaston ytimessä on kolmiportainen asteikko, jolla mikä tahansa hallinnollinen ongelma voidaan luokitella. Ensimmäinen porras on "inhimillinen erehdys", johon kuuluvat esimerkiksi unohtuneet merkinnät ja myöhässä lähetetyt tiedotteet. Toinen porras on "viestinnällinen puute", johon kuuluu se, että oikea tieto oli olemassa mutta sitä ei kerrottu ajoissa oikeille tahoille. Kolmas porras, "korruptio", on Selittelän mukaan varattu tapauksille, joissa "kukaan ei ole enää yllättynyt eikä pahoillaan".

Yksikön mukaan pääkaupunkiseudun hallihanke sijoittuu selvästi toiselle portaalle. "Tieto hankkeen taustavaikuttamisesta oli olemassa. Se vain ei kulkeutunut sinne, minne sen olisi pitänyt kulkeutua, silloin kun sen olisi pitänyt kulkeutua, siinä muodossa kuin sen olisi pitänyt kulkeutua", Selittelä selventää. "Tämä on juuri sitä, mitä tarkoitamme viestinnällisellä puutteella. Jos se olisi korruptiota, joku olisi hyötynyt tästä tietoisesti. Nyt kukaan ei ole vielä pystynyt osoittamaan, kuka tarkalleen ottaen hyötyi mistäkin, mikä sekin puhuu virheteorian puolesta."

Sanastoa on jo ehditty testata muissakin ministeriöissä. Eräässä sisäisessä muistiossa, joka on vuotanut julkisuuteen, todetaan: "Suosittelemme jatkossa käyttämään sanaa 'virhe' aina, kun tapahtuma on jo tullut julkisuuteen, ja sanaa 'käytäntö' aina, kun se ei ole."

Opposition mielestä sanasto itsessään on virhe

Oppositiopuolueen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Anneli Kuhmalainen, pitää sanastoa ongelmallisena juuri siksi, että se on niin looginen. "Kun luokittelujärjestelmä on tarpeeksi hienojakoinen, mikään ei koskaan ylety kolmannelle portaalle. Se on vähän niin kuin loisi asteikon, jossa sateenvarjon unohtaminen bussiin on aste yksi ja koko valtion varastaminen on aste kolme, mutta kolmoselle ei koskaan päästä, koska aina löytyy joku, joka ei ollut varma, mitä tapahtui."

Kuhmalainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen siitä, kuka päättää, milloin tapaus siirtyy portaalta toiselle. Vastauksessaan viestintäyksikkö kertoo, että päätöksen tekee "asiaan perehtynyt taho", ja täsmentää kysyttäessä, että asiaan perehtynyt taho on tällä hetkellä sama yksikkö, joka laati sanaston.

Valtioneuvoston kanslia tiedottaa lopuksi, että sanasto ei ole lopullinen, vaan sitä päivitetään "kertyvän kokemuksen perusteella". Yksikön mukaan seuraava päivitys on odotettavissa, kunhan käsillä on tapaus, joka auttaa hahmottamaan asteikon rajoja tarkemmin. Tällaista tapausta ei yksikön mukaan ole tällä hetkellä näköpiirissä.