Kun metsäyhtiöiden ostamat puut paljastuivat Googlen datakeskustontilta luvatta hakatuiksi, kysymys oli yksinkertainen: kuka päätti kaataa ne? Lanttusanomat kävi ketjun läpi alusta loppuun. Matka kesti kolme päivää ja päättyi sammaleiseen kumpareeseen, jonka kohdalla vastuuhenkilön paikka oli tyhjä.

Ostajasta korjuuyrittäjään

Sellu- ja sahayhtiön hankintapäällikkö Kaisa Pulkkinen kertoo, että yhtiö osti puun sertifioituna. "Meillä on lomake, jossa lukee, että puu on sertifioitua. Lomake oli täytetty. Kaikki ruudut oli rastitettu, yksi jopa kahdesti."

Pulkkisen mukaan vastuu on siis puun toimittajalla, joka puolestaan oli ostanut puun korjuuyrittäjältä. "Me emme käy katsomassa puita. Puut tulevat meille jo kaadettuina, ja sitä aiemmasta en osaa sanoa mitään. Luulen, että ne ovat olleet pystyssä."

Korjuuyrittäjä Reijo Ahvenainen kertoo ajaneensa koneella sinne, minne kartta käski. "Kartta tuli välittäjältä. Minulle sanottiin, että tämä on se kuvio. Kaadoin sen kuvion. Kuvion ulkopuolelle en ole koskaan kaatanut mitään, paitsi kerran ladon."

Puukauppoja välittävä yritys toteaa, että kartan oli laatinut tontin haltija. Yrityksen edustajan mukaan välittäjä ei ole kuvion omistaja vaan kuvion kuljettaja. "Me olemme postilaatikko, jossa on tukkeja."

Tontin haltijasta lupaviranomaiseen

Datakeskushankkeen paikallinen kehitysyhtiö vetoaa siihen, että tontti kuului vuokrasopimuksen mukaan hankkeelle, mutta hakkuuluvan hankkiminen kuului sopimuksessa "toteuttavalle taholle". Toteuttavaksi tahoksi oli merkitty rakennusyhtiö, joka oli sopimuksessa nimetty vain väliaikaisesti ja sen jälkeen vaihdettu.

Rakennusyhtiön mukaan sillä ei ole koskaan ollut oikeutta hakata, koska sen tehtävä oli rakentaa, eikä rakennettavaa ollut, ennen kuin puut oli kaadettu. "Se on kuin vaatisi meiltä kakkua ennen kuin kukaan on munannut", sanoi työpäällikkö Matti Salmela. Kuka sitten kaatoi, hän ei osannut sanoa. Puut olivat Salmelan mukaan "jo poissa, kun me tulimme".

Lupaviranomainen kertoo, ettei se ole myöntänyt hakkuuluvalle mitään, koska sellaista ei ole koskaan haettu. "Meillä ei ole asiaa, joten meillä ei voi olla myöskään kantaa asiaan", virastosta todetaan. Hakemusta ei ole, koska hakija oletti, että joku toinen oli jo hakenut.

Ainakin neljä eri osapuolta kertoo olleensa varma siitä, että luvasta huolehtii "se, joka näissä yleensä huolehtii". Kukaan ei ole pystynyt nimeämään, kuka se yleensä on.

Metsän reunalla

Jäljitys päättyi lopulta hakkuualueen reunalle, jossa on enää kantoja ja yksi kyltti. Kyltissä lukee "Tulevaisuuden ratkaisut tulevat tähän", mutta kenenkään ei ole onnistunut selvittää, kuka kyltin pystytti. Maanmittauslaitoksen mukaan kyltti on kiinteistön ulkopuolella, kiinteistönomistajan mukaan kiinteistön sisäpuolella.

Lanttusanomat pyysi kommenttia myös viimeiseltä jäljellä olevalta puulta, joka seisoo alueen reunalla. Puu ei vastannut. Sertifiointiyhdistyksen mukaan sen vaikeneminen on ymmärrettävää, mutta ei poista velvollisuutta täyttää lomaketta.

Metsäyhtiöt arvioivat, että mahdollinen käyttökielto voi koskea miljoonien eurojen arvosta puuta. Hankintapäällikkö Pulkkinen on kuitenkin luottavainen. "Kun kaikki ketjussa ovat toimineet hyvässä uskossa, kenenkään ei voi sanoa toimineen väärin. Se on periaatteessa hieno asia. Ongelma on vain puissa."

Pulkkinen kertoo, että yhtiö on jo päivittänyt lomakkeensa. Siihen on lisätty uusi ruutu, jossa vahvistetaan, että edellinen ruutu on rastitettu.