Helsingin 300 000 euron design-keinu hajosi käytössä – kukaan ei ollut vastuussa siitä, että keinua käytettiin

Helsinkiläisessä puistossa on keinu, jonka hankintahinta oli 300 000 euroa. Se ei kestänyt käyttöä. Kaupungin mukaan suunnitteluvaiheessa ei voitu tietää, että keinu joutuisi näin kovan käytön kohteeksi. Lanttusanomat halusi selvittää, kuka tämän asian sitten olisi voinut tietää, ja aloitti keinun vierestä.

Keinun vieressä seisoi kolme lasta ja yksi isoisä. Kukaan heistä ei ollut yllättynyt. "Keinu on keinua varten", sanoi kuusivuotias Aada. Hänen isoisänsä Kalevi Lahtinen täydensi: "Kyllä se jo alkuviikosta narisi."

Ensimmäinen puhelu

Kaupungin kiinteistö- ja puistotoimen asiakaspalvelu ohjasi kysymyksen eteenpäin ensimmäisenä sille, joka oli hankinnan tehnyt. Hankinnan oli tehnyt hankintayksikkö. Hankintayksiköstä kerrottiin, että se oli toki tilannut keinun, mutta ei ollut määritellyt sen kestävyysvaatimuksia, koska tällaiset kuuluvat suunnittelulle. Suunnittelu oli ostettu ulkopuoliselta suunnittelutoimistolta, jonka vastaava arkkitehti Raili Salminen vastasi puhelimeen ystävällisesti.

"Me suunnittelimme keinun sellaisena kuin se tilattiin", Salminen sanoi. "Tilauksessa lukee, että keinun tulee olla ilmava, veistoksellinen ja kaupunkikuvaa rikastava. Siinä ei lue, että sen päällä istutaan."

Tilausasiakirja on Lanttusanomien nähtävillä. Sen 14 sivua käyttävät sanaa "keinu" kolmesti, sanaa "kokemuksellisuus" 22 kertaa ja sanaa "kantavuus" nollasti.

Toimittaja, valmistaja, alihankkija

Keinun valmisti suomalainen metallipaja, joka kertoi noudattaneensa piirustuksia millimetrin tarkkuudella. Piirustuksissa keinun ripustusketju oli esitetty "graafisena viivana", jonka paksuus oli 0,4 millimetriä. Pajan mukaan viivan tulkittiin tarkoittavan ketjua ja ketjun tulkittiin tarkoittavan ketjua, ja jos suunnittelija oli tarkoittanut jotain muuta, hän olisi voinut sanoa niin.

Ketjun osti paja alihankkijalta, joka puolestaan oli tilannut sen toiselta toimittajalta. Tämä toimittaja kertoi, ettei muista tilausta, mutta pitää todennäköisenä, että se oli tehty "koriste-ketjuksi". Koristeketjun maksimikuormitus on valmistajan ilmoituksen mukaan 1,8 kiloa, mikä vastaa suunnilleen yhtä hyvin täytettyä sämpylää.

Käyttäjät

Lopulta Lanttusanomat soitti kaupungin puistoyksikköön ja kysyi suoraan, onko kukaan ottanut vastuun siitä, että keinua on käytetty. Puhelimeen vastannut tarkastaja ei tuntenut tapausta mutta lupasi tarkistaa. Viiden minuutin kuluttua hän palasi linjalle.

"Asia on niin, että vastuu on kaupungilla, kun keinu on kaupungin. Mutta kun keinu on rikki, se ei ole enää keinu vaan, noh, kohde. Ja kohteen vastuu on sillä, joka sen on hankkinut, ja hankkija on tässä tapauksessa se taho, jonka kanssa te jo puhuitte."

Lanttusanomat kertoi, että se oli jo puhunut kaikkien kanssa. Tarkastaja oli hetken hiljaa. "Silloin se on varmaan käyttäjissä", hän sanoi.

Keinun ympärille on nostettu keltainen nauha. Aada ja kaksi muuta lasta keinuvat sen vieressä vanhalla kumirengasriippumatolla, jonka hinta oli 24 euroa ja jonka kantavuutta kukaan ei ole koskaan kysynyt.