Valtioneuvosto on perustanut selvitystyöryhmän tutkimaan, miksi vuosi sitten yksimielisesti hyväksytty 35 miljoonan euron tuki sai äänestäjät kiinnostumaan vasta nyt, kun kukaan ei enää muista, kuka asiaa alun perin ajoi. Työryhmän ensimmäinen kokous päättyi yksimieliseen näkemykseen siitä, että asia vaatii lisäselvitystä.

"On huolestuttavaa, että näin merkittävä päätös on tehty ilman, että kukaan muistaa tehneensä sitä", sanoo työryhmän puheenjohtajaksi nimetty erityisasiantuntija Antero Vaskimo valtiovarainministeriöstä. "Toisaalta on lohdullista, että tässäkin asiassa olemme onnistuneet säilyttämään saman yksimielisyyden, joka vuosi sitten johti koko tilanteeseen."

Pöytäkirjat löytyivät, muistikuvat eivät

Työryhmä kertoo käyneensä läpi kaikki tuolloiset pöytäkirjat ja todenneensa niistä, että päätös 35 miljoonan myöntämisestä tehtiin täysin sääntöjen mukaisesti, ilman äänestystä ja ilman yhtäkään puheenvuoroa vastaan. Ongelmaksi on osoittautunut se, ettei yksikään tuolloin läsnä ollut virkamies tai kansanedustaja pysty enää kertomaan, minkä vuoksi asia tuntui silloin niin kiistattomalta.

"Muistan istuneeni kokouksessa, ja muistan nyökänneeni", kertoo nimettömänä pysyttelevä kansanedustaja, joka Lanttusanomien haastattelussa suostui kommentoimaan vain sillä ehdolla, ettei häntä yhdistetä nyökkäykseen julkisesti. "En kuitenkaan muista, nyökkäsinkö siksi, että kannatin asiaa, vai siksi, että kaikki muutkin nyökkäsivät."

Muistitutkija Hilkka Perimäki Kansallisesta päätöksentekoinstituutista pitää ilmiötä tunnettuna. Hänen mukaansa suurissa, yksimielisissä päätöksissä syntyy usein niin sanottu "kollektiivinen selkänojaefekti", jossa jokainen osallistuja olettaa jonkun toisen tietävän tarkat perusteet.

"Kukaan ei halua olla se, joka kysyy kokouksessa ääneen, miksi tästä ollaan niin yhtä mieltä", Perimäki selittää. "Sitten vuosi menee, kohu syttyy, ja yhtäkkiä koko sali etsii sitä yhtä ihmistä, joka muka tiesi kaikesta eniten. Sellaista ihmistä ei tavallisesti ole olemassa, mutta hänen etsimisestään tulee oma erillinen prosessinsa."

Oppositio vaatii selkeyttä, työryhmä vaatii lisäaikaa

Oppositiosta kuuluu nyt vaatimuksia siitä, että vastuu asiasta pitäisi pystyä kohdistamaan johonkin yksittäiseen henkilöön hallituksen sisällä. Työryhmän mukaan tämä olisi teknisesti mahdollista, mutta veisi arviolta yhtä kauan kuin alkuperäisen päätöksen tekeminen kesti sekunteja.

"Ymmärrämme, että kansalaiset haluavat nimen", sanoo viestintäjohtaja Oskari Lampinen pääministerin kansliasta. "Mutta jos annamme nimen liian nopeasti, vaikuttaa siltä, että olisimme koko ajan tienneet, kuka se oli. Uskottavuuden vuoksi meidän on ensin osoitettava, ettemme todellakaan tiedä."

Työryhmä on esittänyt väliraportissaan, että jatkossa yksimielisiä päätöksiä tehtäessä jokaisen osallistujan tulisi kirjata pöytäkirjaan yhdellä lauseella, miksi hän on samaa mieltä. Ehdotusta vastaan ei noussut yhtään puheenvuoroa, minkä työryhmä kirjasi omaan pöytäkirjaansa merkittävänä osoituksena siitä, että ongelma on todellinen.

Selvitys on määrä valmistua ensi vuoden alkupuolella, jos kaikki siihen osallistuvat edelleen muistavat, että sellainen on käynnissä.